Joutsan kunta ottaa tänä vuonna ikäihmisten palveluissa käyttöön asiakkaan palvelutarpeen ja toimintakyvyn mittaamiseen tarkoitetun Rai-järjestelmän, joka korvaa nykyisen asiakaskortti-toimintakykymittarin. Asiakaskortin tuottaman pisteytyksen perusteella kunnassa on arvioitu, annetaanko asiakkaalle palveluseteli kotihoitoon, palveluasumiseen vai tehostettuun palveluasumiseen ja minkä korvausluokan mukaan.

Rai-järjestelmä (Resident Assessment Instrument) on Suomessa 20 vuotta käytössä ollut standardoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin välineistö, jota käytetään vanhus- tai vammaispalvelun asiakkaan palvelutarpeen arviointiin sekä hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Arvioinnissa kysytään esimerkiksi henkilön terveydentilasta, toimintakyvystä, lääkityksestä, ravitsemuksesta, muistitoiminnoista, mielialasta, kuntoutuksesta ja erityishoidoista ja omaisten tuesta.

Vanhuspalvelulaki edellyttää järjestelmän käyttöönottoa vanhusten toimintakyvyn arvioinnissa 1.4.2023 mennessä. Keski-Suomen kaikki kunnat ottavat sen tänä vuonna yhteistyössä käyttöön tai käyttäjiin jo kuuluessaan laajentavat käyttöä, osana maakunnan sote-uudistuksen rakenneuudistusta tukevaa alueellista valmistelua.

Järjestelmän tiedonkeruu pohjautuu Keski-Suomen rai-koordinaattori Mervi Kivistön mukaan keskusteluun ja havainnointiin. Asiakkaan toimintakyvystä kerätään tietoa keskustelemalla asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa sekä havainnoimalla esimerkiksi henkilön kotiympäristön esteettömyyttä, kognition tilaa tai liikkumisesta suoriutumista.

Toimintakyky arvioidaan Kivistön mukaan säännöllisesti vähintään puolivuosittain ja toimintakyvyn oleellisesti muuttuessa. Tarkoituksena on osallistaa ikäihminen enemmän oman arjen suunnitteluun sekä hoidon ja kuntoutuksen tavoitteiden asettamiseen.

– Toimintakyvyn arvioinnin kautta ikäihmisen oma ääni tulee enemmän ja yksilöllisemmin kuuluville. Hän esimerkiksi itsearvioi hoito- ja palvelusuunnitelmaan asetettujen itseilmaistujen tavoitteiden toteutumista. Arviointien tuottamaa tietoa käytetään Keski-Suomessa myös esimerkiksi palveluihin ohjautumisen kriteereissä, hoidon laadun ja asiakasrakenteen sekä hoitajamitoituksen seurannassa. Tavoite on oikeat palvelut oikeaan aikaan oikeasisältöisesti, sanoo Kivistö.

Joutsan kunnalle rai-järjestelmään siirtyminen tarkoittaa perusturvajohtaja Anna-Maija Kääriäisen ja kotihoidon esimies Marjatta Virtasen mukaan siirtymistä nykyistä kokonaisvaltaisempaan toimintakyvyn arviointiin.

– Siinä pureudutaan esimerkiksi liikkumiseen tarkemmin, Virtanen antaa esimerkin.

Parhaillaan Joutsassa koulutetaan kotiin vietävien palvelujen henkilöstöä rai-järjestelmän käyttöön. Perusturvajohtajan mukaan järjestelmä otetaan kotihoidossa käyttöön syksyllä.

– Loka-marraskuussa pitäisi saada jo ensimmäisiä raportteja sieltä, kertoo Kääriäinen.

Myöhemmin mittari otetaan käyttöön myös kunnan asumispalveluissa. Tältä osin henkilöstö koulutus alkaa syksyllä.

Joutsan nykyistä asiakaskorttia on kritisoitu muun muassa siksi, ettei se kuulu THL:n tunnistamiin mittareihin. Miksi se otettiin käyttöön, sen Marjatta Virtanen muistelee olleen pitkälti kustannuskysymys. Kortin rinnalla on kuitenkin käytetty Virtasen mukaan muitakin toimintakykymittareita ja muistitestejä – muun muassa valtakunnallista rava-mittaria, joka mittaa samoja asioita kuin rai, mutta on suppeampi.

Perusturvajohtaja Kääriäinen pitää asiakaskortin ainoana heikkoutena sitä, ettei sitä käytetä muissa kunnissa ja näin vertaisarviointi ja tiedolla johtaminen ovat hieman haasteellisempia.

– Siirtyminen raihin ja toimiminen kansallisen tason mittarin kanssa antaa enemmän pohjaa myös tiedolla johtamiselle ja siihen, että me pystytään benchmarkkaamaan se kunnittain tai kansallisella tasolla. Mutta myös asiakkaiden tasavertainen arviointi koko maakunnassa on tärkeä asia.

Samaa sanoo Mervi Kivistö. Keski-Suomen kaikkien kuntien sitoutuminen rai-yhteistyöhön mahdollistaa Kivistön mukaan muun muassa kuntien välistä benchmarkkausta, yhteisten toimintamallien käyttöönottoa ja resurssien sekä osaamisen yhdistämistä.

– Kansallisella tasolla saamme Keski-Suomen kokonaisuudesta ja kaikista kunnista vertailutietoa Suomen keskiarvioihin liittyen, esimerkiksi hoidon laadusta, asiakasrakenteesta ja hoitoisuudesta. Pääsemme mukaan kansalliseen vertailukehittämiseen ja meillä on käytössä yhdenmukaiset indikaattorit.

Tarja Kuikka

Ikäihminen hakeutuu palveluihin kunnan palveluohjaajan kautta

Jos iäkäs ihminen ei enää pärjää täysin itsenäisesti kotona, hänellä on oikeus kunnan taholta tehtävään maksuttomaan palvelutarpeen arviointiin. Joutsassa palvelutarpeen arvioi palveluohjaaja, joka kartoittaa henkilön toimintakyvyn, tarpeet ja toiveet. Arvioinnissa katsotaan, onko henkilöllä tarve tukipalveluihin kuten esimerkiksi ateria- tai kuljetuspalveluihin, vai tarvitseeko hän kotihoidon palveluja tai asumispalveluja eli palveluasumista tai tehostettua palveluasumista.

Jos asiakkaan todetaan tarvitsevan kotihoidon palveluja, hänet ohjataan tekemään hakemus kotihoitoon ja häntä myös autetaan hakemuksen tekemisessä. Siinä tapauksessa, että asiakas haluaa yksityisen palvelutoimijan palvelun, hänelle myönnetään tulosidonnainen palveluseteli, jossa arvioidaan palvelujen tuntimäärä.

Jos asiakas ei selviydy olemassa olevilla palveluilla kotonaan, häntä ohjataan ja autetaan tekemään hakemus asumispalveluihin joko tehostettuun tai palveluasumiseen. Asumispalvelujen kriteerien täyttyessä hänelle tehdään päätös palvelujen piiriin pääsemisestä. Sen jälkeen asiakas päättää omaisen kanssa, mihin asumispalveluyksikköön hän siirtyy. Jos kyse on yksityisestä palveluntuottajasta, kunta myöntää asiakkaalle palvelusetelin.

Henkilön ollessa kunnan palvelujen piirissä hänen toimintakykyään ja sen myötä palvelujen tarvettaan arvioidaan aina tarvittaessa uudelleen.

Perusturvan osastolla muitakin uudistuksia

Rai-järjestelmän käyttöönotto ei ole ainoa uusi asia Joutsan kunnan perusturvassa tänä vuonna, vaan vuoden alusta perusturvassa yhdistettiin vammaispalvelut ja sosiaalipalvelut yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, sosiaali- ja vammaispalveluiksi.

Vammaispalvelut ovat olleet kunnan johtavan sosiaalityöntekijän Päivi Boualemin mukaan perinteisesti muuten sosiaalityön alaisuudessa, mutta kehitysvammapuoli on ollut oma osa-alueensa ja sillä on ollut oma esimies. Viime vuonna palvelukokonaisuuksien yhdistämistä kokeiltiin puolen vuoden ajan. Kokeilu osoittautui Boualemin mukaan toimivaksi ja kehitysvammahuollosta tuli tämän vuoden alussa kiinteä osa sosiaali- ja vammaispalvelun kokonaisuutta.

– Muutos on tärkeä, jotta sosiaalihuoltolain vaatimukset erityistä tukea tarvitsevien vammaispalvelun asiakkaiden osalta täyttyy. Lisäksi muutos vahvistaa asiakkaiden asemaa, koska asiakkuuden hoitaminen ei ole yhden ihmisen varassa. Tämä on lisännyt työparimuotoista työskentelyä vammaispalveluihin, sanoo Boualem.

Muutoksen myötä esimiestehtäviä järjesteltiin uudelleen. Aiemmin TyöVarikon vastaavana työ- ja yksilövalmentajana toiminut Johanna Pajunen toimii nyt TyöVarikon ja vammaispalvelujen esimiehenä erityispalvelujen esimies -tittelillä ja sosiaalipalvelujen esimiehenä taas toimii johtava sosiaalityöntekijä Boualem. Hänen alaisuuteensa on myös siirtynyt vanhus- ja vammaispalveluista palveluohjaaja. Sosiaalitoimessa palveluohjaaja keskittyy Boualemin mukaan aikuissosiaalityöhön ja lisäksi tämä tekee ikäihmisten palveluohjausta. Viimeksi mainitulle on todettu olevan tarvetta.

– Yhdessä kotihoidon kanssa on mietitty työnjakoa eli sitä, missä meidän puolelta palveluohjaaja hyppää remmiin. Hänelle ohjataan huoli-ilmoitukset ikäihmisistä. Ja sitten jos vahvasti on esimerkiksi kotihoidon palvelut olemassa asiakkaalla, niin siinä kohtaa käydään työnjako, kenen siihen on mielekästä tarttua.

Asiakkaalle muutos ei Boualemin mukaan käytännössä juurikaan näkyne.

– Lähinnä se on semmoinen työnjaollinen asia, ja semmoinen johtoajatus siinä on, että miten asiat hoidetaan ja miten viranhaltijapäätökset tulee.

Perusturvassa on myös kehitetty tänä vuonna ikäihmisten palveluja ja asumispalveluja. Esimerkiksi Palvelukeskus Jousen Koivula-siipeen remontoidaan parhaillaan sairaanhoidon, kotiin vietävien palvelujen ja kuntoutuksen yksikköä yhdessä seututerveyskeskuksen kanssa.

Jousen Kuuselan-yksikössä taas on tavoitteena kehittää tänä vuonna lyhytaikaista hoitoa niin, että käytettävissä olisi ainakin kuusi lyhytaikaisen hoidon asiakaspaikkaa. Nyt niitä on kunnan kotihoidon esimies Marjatta Virtasen mukaan kaksi, mutta kun Jousesta vapautuu asukaspaikkoja luonnollisen poistuman kautta, niistä tehdään jatkossa lyhytaikaisia, jotta tavoitteeseen päästään.

– Lyhytaikaista hoitoa pystytään tarjoamaan sellaisissa tilanteissa, kun asiakas on ollut esimerkiksi sairaalassa ja ei ole kuntoutunut siinä määrin, että voisi turvallisesti mennä omaan kotiin, Virtanen kertoo esimerkkinä.

Yksi uusi asia ovat myös Kirkkokankaalla käyttöön otetut kolme valmiiksi kalustettua vuokrayksiötä, joissa asiakas voi asua väliaikaisesti tarvitessaan vahvasti kotihoidon tukea ja kuntoutumista – jos hän asuu esimerkiksi kerrostalossa, eikä ole kuntoutunut sairaalasta päästyään niin, että pystyisi siirtymään omaan asuntoonsa.

– Tästä on tullut myönteistä palautetta, sanoo Virtanen.

Tarja Kuikka