Äitienpäiväsunnuntaina Ylen televisiouutisissa todettiin, että Suomi pyrkii vähentämään liikennepäästöjen määrää merkittävästi.

Viikolla Ylen Uutisten päälähetyksessä europarlamentaarikko Jutta Urpilainen kulki suomessa kuusimetsässä ja yritti selitellä EU:n edustajille, miten merkittäviä hiilinieluja Suomen metsän ovat, ja kun viisaasti metsiä on hoidettu, voimme suorittaa metsähakkuita koko taloutemme yhtenä tukipylväänä. Juuri näin asia on. Hyvin hoidetut metsäistutukset ja hyvä metsänhoito on ollut koko Suomen talouden ja ulkomaan viennin yksi tärkeimmistä tukijaloista. Toivomme, että näin on myös tulevaisuudessakin.

Mutta Joutsan kunnan suorittamat hakkuut keskellä kylän asuinalueita ovat olleet täydellistä ja tärkeiden hiilinielujen ja ympäristön luonnon kokonaisvaltaista tuhoamista.

Kaikki tiedämme, että ihan kylän vieressä on koko Suomen tärkein Valtatie 4 ja liikenne sen mukainen. Isot rekat ja loputon liikenne syytää kyläämme saastunutta ilmaa ja suurta meluhaittaa. Ilmeisesti päättäjien näkökulma on ollut ns. ”siistiminen”, kun keskustan puusto on hakattu. Tarkasti on siistitty pois kaikki ilman puhtautta ja luonnon monimuotoisuutta yllä pitävät puustoalueet.

Ely-keskusta syytetään esim. Pertunmaantien vieressä olevan omakotialueen ja uuden jalkapallokentän isojen, sata vuotta vanhojen honkien kaatamisesta jne. Kyllä fakta on se, että kylän keskustan puiden kohdalla olisi kunnan pitänyt neuvotella puunhakkuut ely-keskuksen kanssa. Kangasniementien reunojen raivauksessa ei ole mitään ongelmaa, koska ely-keskuksen toimenpiteet parantavat tieliikenteen turvallisuutta. Sama ei päde omakotialueen eikä lasten ulkoilupaikkojen kohdalla. Sen lisäksi, mitä ely-keskus on tehnyt, kunta meni laajentamaan puunhakkuut hyvin laaja-alaisiksi. Sääliksi käy Pertunmaantien varren asukkaita. Tie syytää liikennepäästöt suoraan ikkunasta sisään. Hiilinielut on hävitetty.

Lisäksi kunta on parturoinut lämpökeskuksen ympäristön. Juuri sen tärkeän alueen, mikä oli ihan rehevä hyvä pusikko. Se ei ketään häirinnyt, mutta puhdisti merkittävästi päästöjä. Tässä kohtaa taas lähistön alueen asukkaiden aikaisemmin hangilla näkemät konkreettiset jäljet eivät näy, koska ilmeisesti jotain lämpökeskuksen järjestelmiä on uusittu. Sen sijaan, ns. näkymättömät päästöt puiden hävittämisen myötä ovat lisääntyneet.

Kylän keskustan merkittävin hiilinielu oli Perttulan jalankulkutien puronlaidalla sijaitseva Joutsan keskustan ns. ”sademetsä”. Jo talvella saattoi huomata, että pikkulinnut olivat hävinneet lintulaudoilta. Alue on ollut keskustan merkittävin ekoalue ja erittäin laaja-alainen ekologinen kokonaisuus. Merkittävä määrä pieneliöstöä ja monia lintulajeja on hävinnyt.

Alueella pesi mm. satakieli. Tämä kevät on osoittanut, että pikkulintujen laulu on kadonnut alueelta. Myös pölyttäjät ovat erittäin elintärkeitä kaikelle ruokasadollemme. Nyt pölyttäjien määrä vähenee entisestään. Tässä kunnan pitäisikin nyt ripustaa mahdollisimman paljon ympäri kuntaa ns. ”pieneliöhotelleja”, jotta pieneliöstö pysyisi hengissä ja saisimme esim. omenasatoa ja marjasatoa.

Nyt tämä tuhottu alue on täynnä myös lepän kantoja. Lepän kannosta lähtee keskimäärin vähintään 20 uutta versoa. Tietysti versojen määrä riippuu kannon koosta. Ko. alueelle muodostuu jo tulevana kesänä valtava lepän versojen alue ja parin vuoden kuluttua alueella kasvaa iso lepikko. Nyt kunnan olisikin pikapuolin käytävä vesaamassa pois kaikki lepänversot, ettei lepikkoa muodostu.

Kunnan suunnitelmissa on palata ympäristön hoitoon käsityksemme mukaan kuuden vuoden päästä. Mutta luonto onkin yllättävän nopea ja tekee omat valintansa kuuden vuoden aikana hyvin nopeasti. Lepikko kasvaa kahdessa vuodessa, mutta se puusto, mikä meille on tärkeää, kasvaa n. sadassa vuodessa. Isojen honkien kaataminen jalkapallokentän reunoilta on katastrofaalinen luonnon tuho.

Palataan vielä ilman laatuun. Kun luonnolle ja ihmiselle elintärkeät hiilinielut on nyt taajamassa hävitetty, saavat keskustan asukkaat kärsiä huomaamattaan huonosta ilmanlaadusta. Mutta kyllä toki Nelostien vieressä seisoessa sen autojen pakokaasun hajun voi haistaa ja melun kuulla. Kannattaisiko päättäjien aloittaa välittömästi aiheuttamiensa tuhojen korjaaminen eikä odotella vuosikausia ja käyttää siinä asiantuntijoita, miten alueet korjataan. Me tavalliset maallikot emme tiedä, miten ko. korjaustyöt pitää tehdä. Kyllä luonto parissa päivässä on ihmisen helppo tuhota, mutta korjaaminen vie vuosikymmeniä, isojen mäntyjen kasvaminen jopa sata vuotta.

Huomioitavaa tässä on myös verorahojen heittäminen tuhkatuuleen. Ensin on maksettu tuhotyöt. Sitten pitää maksaa asiantuntijalle korjausohjelmasta ja sitten korjaavat työt, uudet oikeanlaiset istutukset yms.

Positiivisena asiana voidaan todeta, että onneksi kirkkomme ympärillä on kunnollinen hiilinielu.

Tämä kirjoitus ei koske ketään kyläyhteisömme henkilöä ns. henkilökohtaisesti. Kunnassa päätökset tehdään ryhmissä. Yleisellä tasolla meidän kaikkien tulee huomioida ilmaston lämpeneminen ja pyrkiä jokainen kohdallamme toimimaan niin, ettei kokonaisvaltaista ilmastokatastrofia pääse syntymään.

Joutsan kunta on yksi pisara tässä ilmaston kokonaisvaltaisessa tuhoutumisessa. Mutta pisaroistahan valtameri muodostuu.

Juhana Welling
Hannele Welling

Puheenvuoro-palstan kirjoitukset ovat Joutsan Seudun lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Tagged with →