Mitä tarkoittaa keskisuomalaisuus? Milloin ensimmäiset keskisuomalaiset elivät? Miten Keski-Suomi on rakentunut?

Näitä kysymyksiä ja keskisuomalaisuuden määritelmää on mahdollista lähteä tutkimaan Keski-Suomen museossa Jyväskylässä, jossa tämän vuoden pysyvä näyttely kantaa nimeä Keskisuomalaisuutta etsimässä. Mistään perinteisestä taidenäyttelystä ei ole kyse, vaan kahteen näyttelykerrokseen mahtuu runsaasti mahdollisuuksia kuunnella, ihmetellä sekä tehdä. Ensimmäisessä kerroksessa matkataan kivikaudesta 1800-luvun loppuun ja toisessa kerroksessa 1900-luvulta aina 2000-luvulle saakka. Omanlaisena oppaana kierroksella toimivat hyvin aidonnäköiset ihmisnuket, jotka muuntautuvat erinäisiin rooleihin matkan edetessä.

Esihistoriallinen osuus jakautuu kolmeen kokonaisuuteen: kivi-, rauta- ja keskiaikaan. Erityishuomionsa runsaassa näyttelyyn kootussa museoesineistössä saa Keski-Suomen rautakaudelle ajoittuva löytökokonaisuus, joka tuo oman lisänsä maakunnan menneisyyden käsittämiseen.

Jokainen museokävijä voi rakentaa omanlaisensa elämyksen ja tutustua keskisuomalaisuuteen haluamallaan tavalla. Näyttelyssä saa pitää ääntä, koskea ja ennen kaikkea kokea elämyksiä. Perheen pienimmille riittää tekemistä aina entisajan pelien pelaamisesta toiminnalliseen markkinakojuun. Yksi selvästi kaikkia ikäryhmiä positiivisesti koukuttava toiminto on koko seinän laajuinen, kosketusnäyttöinen kalliomaalauseinä. Seinällä voi haastaa itseään nappaamalla kalliomaalaushahmoja kiinni ja saada nimensä pistetaulukkoon, tai vaihtoehtoisesti piirtää oman kalliomaalauksen digitaalisesti.

Nykypäivän nuorisoa voi kenties kiinnostaa kuulla, miten omat vanhemmat viettivät nuoruuttaan. Näihin kertomuksiin löytyy näyttelystä rutkasti taustamateriaalia. Vanhemmalle väelle voi puolestaan muistua mieleen museoesineistä mielenkiintoisia, omakohtaisia kokemuksia. Runsas museoesinemäärä nykyaikaisine videoleikkeineen ja äänimaisemineen varmasti kirvoittaa muistoja niin hyvässä kuin pahassa, joita on mielenkiintoista jakaa eteenpäin nuoremmille sukupolville.

Näyttelyissä voi kokeilla, miltä istuminen entisajan luokkahuoneessa tuntuu.

Pääpaino näyttelyssä on Jyväskylän syntymisessä, mutta löytyy sieltä myös konkreettisia viittauksia Joutsaan ja Leivonmäkeen. Vuonna 1866 annetun kansakouluasetuksen jälkeen kouluja alettiin rakentaa Keski-Suomeen. Ennakkoluuloista huolimatta ajatus koululaitoksista levisi nopeasti Keski-Suomessa ja Joutsaan rakennettiin yksi ensimmäisistä maakunnan kansakoululaitoksista. Noin sata vuotta myöhemmin Leivonmäki puolestaan pääsi mukaan Keski-Suomen peruskoulukokeiluun yhdessä Toivakan kunnan kanssa.

Näyttelyssä kerrotaan myös Keski-Suomen matkailijoille suositellusta reitistä. Reitiltä mainitaan Rutalahden kylä, jonka maiseman 1900-luvulla kerrotaan tekevän syvän vaikutuksen. Silloin kylässä on toiminut saha, useita taloja sekä yksi pieni majatalo matkalaisille. Samalta reitiltä löytyy myös Joutsan kirkonkylä, jonka todetaan olevan yksi sen ajan miellyttävimmistä kirkonkylistä. Perusteluina todetaan viehättävä, kahden puolen salmea oleva paikka, jossa kirkonkylät toisiinsa yhdistää maantiesilta. Silloin Joutsan kirkolla oli telefooni Heinolaan, apteekki sekä pieni majatalo.

Myös Joutsan kirkonkylän ytimestä, eli Jousitiestä löytyy näyttelyn seinältä kuva teksteineen 1950-luvulta. Silloisella vuosikymmenellä kirkonkylät modernisoituivat hurjaa vauhtia väkimäärän lisääntyessä sekä palveluiden kehittyessä. Tämä ilmiö näkyi myös Joutsassa, jossa liikennettä oli jopa ruuhkaksi asti.

Näyttävässä valoteoksessa on mahdollisuus tutustua, mitä merkittäviä rakennuksia Jyväskylästä löytyi vuonna 1952.

Näyttöpäätteillä on esillä Keski-Suomen lomakohteita, näistä mainittakoon Rantasipi-hotellit. Kullakin Rantasipi-hotellilla oli oma humoristinen nimikkolintu, jonka kuvituksesta vastasi jyväskyläläinen Matti Louhi. Joutsaan vuonna 1968 rakennetun ja toimintansa vuonna 2013 päättäneen Joutsenlampi-hotellin nimikkolintu oli Joutiainen.

Näyttely on toiminnallinen ja digitaalinen konsepti, jossa museoesineisiin pääsee tutustumaan aiempaa syvällisemmin. Tekniikka mahdollistaa monia menetelmiä elämysten tuottamiseen. Yksi perinteinen museon päätehtävä kuitenkin toteutuu tässäkin näyttelyssä vahvana; ulos astuessaan kävijä on nauttinut annoksen säilytettyä kulttuuriperintöä. Varaa siis runsaasti aikaa tutkimusmatkalle keskisuomalaisuuteen.

Jonna Keihäsniemi

Yläkuva: Näyttelyssä viihdettä ja toiminnallisuutta luo muun muassa jukeboxi, josta kävijä voi laittaa soimaan ikivihreitä kappaleita vauhdittamaan museoelämystä.

Keski-Suomi tunnetaan myös monista urheilutapahtumista, esimerkiksi Suurajoista.