Joutsan seutukunnalla on viimeisen 50 vuoden aikana pidetyissä kuntavaaleissa valtuustopaikoista huomattavan pieni osuus on mennyt naisille. Vuosina 1972–2017 on pidetty 12 kuntavaalit, joissa on Joutsassa, Leivonmäellä ja Luhangassa täytetty yhteensä 657 kunnanvaltuutetun paikkaa. Näistä paikoista miehet ovat vaaleissa saaneet 479 ja naiset 178. Prosenttijakauma on siis miesten hyväksi 73-27.

Täysin tasa-arvoisessa yhteiskunnassa naisille pitäisi ainakin pitkän ajan tarkastelussa tulla yhtä paljon valtuustopaikkoja kuin miehillekin. Tosielämässä naiset ovat joutuneet tyytymään reiluun neljäsosaan valtuustopaikoista Joutsan seutukunnalla.

Seutukunnan kunnista viimeisen 50 vuoden aikana epätasa-arvoisin on ollut Leivonmäki, jossa valtuustopaikoista vain 22 prosenttia on mennyt naisille. Joutsassa vastaava luku on 28 prosenttia ja Luhangassa 31 prosenttia.

Leivonmäeltä löytyy sekä tarkastelun epätasa-arvoisin että tasa-arvoisin valtuusto. Vuoden 1976 vaaleissa Leivonmäen kunnanvaltuustoon ei valittu yhtään naista. Toisaalta vuoden 2000 vaaleissa Leivonmäen valtuustoon tuli naisenemmistö 9-8. Toinen naisvaltainen valtuusto oli Luhankaan vuonna 2008 valittu valtuusto, jossa oli kahdeksan naista ja seitsemän miestä.

Joutsassa naisten osuus oli suurimmillaan vuonna 1992 valitussa valtuustossa, jossa oli kymmenen naista (37 %) ja 17 miestä (63 %).

Luhangassa valtuustot ovat 2000-luvulla olleet varsin tasa-arvoisia, sillä niissä naisten osuus on ollut aina vähintään 40 prosenttia.

Vuosikymmenittäin tarkasteltuna naisten osuus valtuustoissa nousi 1970-luvun 17 prosentista 2000-luvun 37 prosenttiin. 2010-luvulla kehitys kääntyi laskuun, sillä vuosien 2012 ja 2017 vaaleissa valituista valtuutetuista vain 32 prosenttia oli naisia.

Tämän vuoden ehdokkaista naisia kolmannes

Näyttää siltä, että miesten yliedustus kunnanvaltuustoissa tulee jatkumaan, sillä tämän vuoden kuntavaaleissa ehdokkaista Joutsassa ja Luhangassa on naisia vain 33 prosenttia. Tilanne voi toki vielä muuttua, sillä vaalilistojen viimeinen palautuspäivä on vasta 4.5.

Tällä hetkellä Joutsassa on tiedossa 50 ehdokasta ja Luhangassa 23. Joutsan ehdokkaista naisia on 17 eli 35 prosenttia. Luhangassa naisia on ehdolla seitsemän eli 32 prosenttia.

Joutsassa tasa-arvoisin lista on kristillisdemokraateilla, joilla on kaksi ehdokasta, mies ja nainen. Vihreiden listalla on selvä naisenemmistö: neljä naista ja yksi mies. Perussuomalaisten listalla taas on tällä hetkellä yhdeksän miestä ja yksi nainen.

Joutsan keskustan listalla naisten osuus on 33 prosenttia, kokoomuksella 42 prosenttia ja SDP:llä 17 prosenttia.

Luhangassa kokoomuksen lista on täsmälleen tasapainossa, sillä puolueella on neljä naisehdokasta ja neljä miesehdokasta. Keskustalla on listalla kolme naista ja seitsemän miestä. Kristillisdemokraateilla, SDP:llä ja perussuomalaisilla on Luhangassa pelkkiä miesehdokkaita.

Joutsan puolueiden vaalivastaavat korostavat, että pyrkimyksenä on saada vaaleihin tasapainoisia ehdokaslistoja.

– Ehdokasasettelussa molemmat sukupuolet ovat tasavertaisia, aivan yhtä lailla kuin äänestyksessä annettu ääni on samanarvoinen. Tasa-arvo on välttämätön osa onnistunutta päätöksentekoa kunnassa, ja siksi uskon, että kaikki puolueet pyrkivät tasa-arvoiseen ehdokasasetteluun, mutta itse vaalivastaavana olen kokenut sen aika haastavaksi, kommentoi perussuomalaisten vaalipäällikkö Jussi Lehtonen.

SDP:n Leo Niinikoski painottaa, että tasa-arvo kuuluu SDP:n keskeisiin tavoitteisiin Suomessa.

– Niin muodoin myös Joutsan demarit pyrkivät löytämään naisehdokkaita tuleviin kuntavaaleihin, sanoo Niinikoski.

Myös vihreiden Lea-Elina Nikkilä vakuuttaa puolueen pyrkivän tasa-arvoon

– Iloksemme olemme onnistuneet täydentämään neljän naisen listaamme yhdellä miehellä. Tavoitteenamme on kuitenkin vielä täydentää listaa. Hyvä olisi, että ehdokkaina olisi yhtä paljon naisia ja miehiä, sekä mielellään myös eri ikäisiä. Erityisesti nuoria kaivataan, sanoo Nikkilä.

Kristillisten Arto Hölttä toteaa, että puolueella on jo koossa täsmälleen tasa-arvoinen lista Joutsassa.

Keskustan Pekka lankia sanoo, että tasa-arvo on ollut lähtökohta ja hyvä tavoite. 

– Eri sukupuolia ja sukupolvia tarvitaan mukaan päätöksentekoon jo edustuksellisuuden vuoksi. Valitettavasti nyt tuntuu, että kynnys asettua ehdolle vaihtelee sukupuolen mukaan. Onneksi on vielä aikaa korjata epätasapainoa ehdokasasettelun jatkoajan myötä, muistuttaa Lankia.

Kokoomuksen Iiris Ilmonen kertoo, että lähtökohtaisesti pyrkimyksenä on saada hyviä henkilöitä mukaan listoille.

– Harmi, että esimerkiksi pienten lasten äidit priorisoivat kodin arjen hoidon. Tietoisesti emme ole yrittäneet listaa tehdä tasa-arvoiseksi. Päätöksentekoon kyllä ehdottomasti tarvittaisiin rohkeita, työelämässä mukana olevia, lapsiperhearjen pyörittäjä-äitejä. Oma kokemukseni luottamushenkilönä on jo Leivonmäen ajoilta tytötellyksi tuleminen. Nykyisin se on tietysti osattava ottaa kohteliaisuutena. Huomion olen kiinnittänyt myös siihen, että vanhempien herrojen on vaikea kohdata nainen, joka on eri mieltä.

Markku Parkkonen

Jutun yläosan kaaviossa on esitetty kuntavaaleissa valittujen miesten ja naisten määrät vuosina 1972–2017 Joutsan seutukunnalla. Naisten määrä oli suurimmillaan vuonna 2000 ja pienimmillään 1972.

Tagged with →