Joutsan kunnan vuoden 2020 tilikauden tulos on runsaat 530.000 euroa alijäämäinen. Tulosta selittävät esimerkiksi se, ettei Joutsa saanut monen muun Keski-Suomen kunnan tavoin harkinnanvaraista valtionosuutta, verotulot pienenivät, perusturvamenot kasvoivat merkittävästi ja Joutsan Ekokaasu Oy:n yrityssaneerauksen takia tehtiin ylimääräinen 70.000 euron alaskirjaus. Talousarvioon nähden tulos oli kuitenkin 1,6 miljoonaa euroa parempi.

Vuosikate oli 646.000 euroa, eli heikkeni vuoden takaiseen, eikä riittänyt kattamaan poistoja ja arvonalentumisia. Kunnassa on arvioitu vuosikatteen saattavan kääntyä nykykehityksellä ensi vuonna negatiiviseksi ja tästä syystä tämän vuoden talousarviossa on huomioitu talouden tasapainottamistoimenpiteinä esimerkiksi omaisuuden myynti ja veroprosentin tarkastaminen.

Toimintakulut kasvoivat enemmän kuin kunnissa keskimäärin, 3 prosenttia. Suurin määrärahojen ylitys oli perusturvassa 1,16 miljoonaa euroa alkuperäiseen talousarvioon ja 7.000 euroa muutettuun talousarvioon nähden. Hyvinvointi- ja sivistystoimi sekä tekninen toimi tekivät hyvät tulokset, opetustoimessa- ja kulttuuritoimessa toimintakulut alittuivat 521.000 eurolla ja teknisessä 358.000 eurolla. Niistä kertyneet säästöt eivät kuitenkaan riittäneet kompensoimaan perusturvan menolisäyksiä.

Verotulot laskivat 3,7 prosenttia. Kunnallisverotulot laskivat 3,7 prosenttia ja kiinteistöverotulot 11,7 prosenttia, yhteisöverotulot taas nousivat 9,1 prosenttia. Kiinteistöverotuksessa siirryttiin joustavaan verotukseen, jonka myötä yksi runsaan 200.000 euron tilitys siirtyi viime vuodelta tämän vuoden tammi-helmikuulle.

Verotulojen laskun vastapainona Joutsa sai valtionosuuksia, jotka kasvoivat 8,5 prosenttia viime vuodesta eli runsaalla miljoonalla eurolla. Valtion koronatuki ei kuitenkaan ollut kunnan talous- ja hallintojohtaja Antti-Pekka Hokkasen mukaan niin merkittävä kuin monilla muilla kunnilla.

– Keskimääräinen tuki taisi olla 204 euroa per asukas ja meillä oli 178 euroa per asukas, sanoo Hokkanen.

Myös se heikensi viime vuoden tulosta, että kunnalta jäi saamatta noin 40.000 euroa saneeraussaatavia ja noin 100.000 euroa vuokrasaatavia.

Joutsa investoi viime vuonna 4,1 miljoonalla. Tämän myötä lainakanta nousi ja kunnan lainat olivat vuoden lopussa 16,6 miljoonaa, asukasta kohti 3.800 euroa. Asukasta kohti kasvu oli yli tuhat euroa. Konsernin lainat olivat 31,3 miljoonaa euroa.

Kunnan kokonaistaloustilanne pysyi ennallaan. Konsernin yhtiöt Joutsan Lämpö Oy ja Joutsan Vesihuolto Oy tekivät positiivisen tuloksen, Joutsan vuokra-asunnot Oy:n tulos oli alijäämäinen. Viime vuoden alijäämäisen tilinpäätöksen jälkeen kunnalla on kertynyttä ylijäämää runsaat 2,73 miljoonaa euroa ja konsernin ylijäämää 565.000 euroa.

Kunnan henkilöstömäärä väheni seitsemällä, mutta henkilöstömenot kasvoivat hieman. Taustalla vaikuttaa kunnallisalan yleiskorotukset.

Asukkaita Joutsassa oli vuoden lopussa 4.295. Kuolleisuus oli viime vuonna syntyvyyttä suurempi, lapsia syntyi 16. Keskimääräinen työttömyysaste kasvoi 2,4 prosenttia, koko vuoden keskiarvo oli 12,9 prosenttia.

Joutsan kunnassa ollaan kunnanjohtaja Harri Nissisen mukaan pettyneitä viime vuoden tulokseen. Tosin siinä mielessä tulokseen voi olla Nissisen mielestä tyytyväinen, että se oli huomattavan paljon parempi kuin talousarvio. Mutta tänä vuonna naapureilla meni paremmin.

– Mehän on usein menty vähän niin kuin vastavirtaan, että usein kun muut kunnat tekevät huonoa tulosta, Joutsa on tehnyt erittäin hyvää, ja sitten taas päinvastoin tapahtui nyt, sanoo Nissinen.

Lukuja analysoidaan Nissisen mukaan kunnassa parhaillaan ja myöhemmin analyysin tuloksia hyödynnetään tulevan talousarvion valmistelussa.

Tämän vuoden tulos näyttää talous- ja hallintojohtaja Antti-Pekka Hokkasen mukaan tässä vaiheessa paljon viime vuotta paremmalta. Jo nyt on tullut ylimääräisiä toimintatuottoja, esimerkiksi viime vuodelta siirtynyt kiinteistöverotilitys.

– Tämän vuoden tulosta odotetaan ihan kohtuullista. Että voitaisiin päästä lähelle nollaa, jos ei tule mitään odottamattomia menoja, sanoo Hokkanen.

Korona näkyi toiminnassa ja taloudessa

Koronapandemia vaikutti viime vuonna monella tapaa Joutsan kunnan toimintaan ja talouteen. Toimipisteitä suljettiin, toimintaa peruttiin ja järjestettiin rajoitetusti ja etäjärjestelyin. Koulukuljetukset keskeytettiin etäopetusjakson ajaksi.

Taloussaralla oli etukäteen niin Joutsassa kuin muuallakin odotettavissa, ettei kunnallisveroa ja yhteisöveroa kerry odotetusti. Joutsan kunnallisverotulot jäivätkin odotetusta, mutta korvaukseksi kunta sai ylimääräisiä valtionosuuksia valtion jaettua kunnille kolmen miljardin euron koronatukipaketin.

Joutsan kunnanjohtaja Harri Nissinen katsoo koronavaikutuksen olleen kuitenkin talousmielessä kunnille loppupeleissä melko pieni. Joutsan ylimääräiset koronakulut jäivät 166.000 euroon ja toisaalta koronatoimenpiteistä kertyi säästöjä, esimerkiksi koulukuljetusten keskeytymisestä merkittävästi.

– Ehkä kunnat eivät oikeasti kauhean paljon menettäneet koronassa, mutta sitten nämä tuet, mitkä valtiolta tuli valtionosuuksina, olivat huomattavat, sanoo Nissinen.

Koronan positiivisina vaikutuksina Joutsassa Nissinen mainitsee esimerkiksi kiinteistöluovutusten poikkeuksellisen runsaan määrän, pienimuotoisen maallemuuttobuumin ja lähialuematkailun merkityksen kasvun, mistä Joutsakin hyötyi. Nissinen nostaa esimerkiksi Leivonmäen kansallispuiston.

– Kun siellä kaksinkertaistui kävijämäärät, niin kyllä minun mielestä Joutsan tavallaan se vetovoima tuli tässä korona-aikana paremmin näkyviin, vaikkakin kuntatalous oli huonompi.

Tarja Kuikka

Tagged with →