Leivonmäen kansallispuistoon kuuluva, 1950-luvulla kuivattu Kivijärvi palautetaan matalaksi vesistöksi, jotta alueelle saataisiin paremmat pesimäolosuhteet vesi- ja rantalinnustolle. Alueella on nykyään vain leveitä ojia ja suokasvillisuutta, mutta maaliskuun alkupuolella sinne rakennettiin pohjapato, jonka avulla vedenpinnan korkeutta voidaan jatkossa nostaa.

Padon rakentaminen on osa Metsähallituksen vetämää Freshabit-hanketta, joka pyrkii parantamaan Natura 2000 -vesistöalueiden ekologista tilaa ja monimuotoisuutta. Patohankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta on vastannut Keski-Suomen ely-keskus ja käytännön urakointityöt alueella on tehnyt Keuruun maanrakennus ja putkistosaneeraus Oy.

Vajaan 50 hehtaarin Kivijärvi kuivattiin aikanaan lähialueella aloitettuun turpeennostoon liittyvistä syistä. Vaikka sen vedenpintaa nostetaan taas, tavoitteena eivät ole kunnostussuunnittelusta vastanneen Keski-Suomen ely-keskuksen biologi Tomi Hakkarin mukaan entiset pinnankorkeudet, vaan vesialueesta tulee valtaosin hyvin matala. Alue, johon rantaviiva tulee muodostumaan, on suunnitelman mukaan 39 hehtaaria ja osa alueesta jää suoksi, jonne vesi ei nouse.

– Siinä tulee sen verran vesisyvyyttä muutaman hehtaarin alalla, että suokasvillisuus häviää. Niillä alueilla on puolisen metriä vettä, vähän ehkä ylikin. Mutta pääsääntöisesti puhutaan sellaisesta 10–30 senttimetriin vesisyvyyksistä, arvioi Hakkari.

Nykytilassa Kivijärvi ei Hakkarin mukaan sovellu vesilinnustolle pesimäalueeksi. Kun alueelle saadaan vesipintaa, vesimassassa tulee olemaan ravintolajistoa, joka tekee alueesta hyvän ruokailuapajan vesilinnuille. Näin alueesta saadaan todennäköisesti vesilintupoikueillekin soveltuva.

Pohjapato rakennettiin vesivanerista tehdystä ponttiseinästä, joka tuettiin paikoilleen moreenimassalla. Kuva padonrakentamisen työvaiheesta. Kuva: Tomi Hakkari / Keski-Suomen ely-keskus

Kivijärvi laskee Kivipuroa pitkin Rutajärveen ja hiljattain valmistunut pohjapato sijaitsee Kivijärven itäpäässä Kivipuron yläpäässä. Pato on rakennettu Tomi Hakkarin mukaan vesivanerista tehdystä ponttiseinästä ja moreenimassasta. Lähes kymmenen metriä pitkä ponttiseinä on asetettu poikittain nelisen metriä leveään uomaan ja seinän yläosa on leikattu sellaiseen tasoon, että tiedetään, kuinka paljon vedenkorkeus on milläkin virtaamalla. Seinä on tuettu moreenimassalla.

Myöhemmin pato luovutetaan Metsähallitukselle, joka vastaa sen kunnossapidosta. Käytännössä pohjapatoja ei kuitenkaan tarvitse Hakkarin mukaan juuri kunnossapitää, sillä ne ovat huoltovapaita.

Kivijärvellä on havaittu erittäin merkittäviä nivelkärsäisiä ja arvokkaat esiintymät huomioitiin vedenpinnan nostoa suunnitellessa. Tomi Hakkari katsoo, että padon valmistuttua alueella on yhä täysin edellytykset arvoesiintymien jatkumolle.

– Ei ole sellaisia haittavaikutuksia odotettavissa, että esiintymät vaarantuisivat. Toki siellä tehdään seurantoja jatkossa ravintokasvilajeista ja tutkitaan hyönteistöä ja linnustoa, miten se muuttuu.

Hyönteisseurantaa alueella Hakkari kuvaa spesiaalijutuksi, yleensä sitä ei vastaavalla kohteella tehdä. Kivijärvellä se on kuitenkin arvolajiston takia tarpeen. Hakkari sanoo alueelta saadun myös aineistoa siitä, millainen lajikoostumus ja biomassa vesiselkärangattomista alueelta löytyy. Niitäkin muutoksia, erityisesti vesihyönteislajiston muutoksia ja määrän kehittymistä, seurataan. Viimeksi mainituilla on iso kytkös vesilintujen esiintymisiin, puhutaanhan käytännössä vesilintujen ravinnosta.

– Vesihyönteisillä on oma merkitys itsessäänkin, mutta ne myös selittävät aika monesti suurelta osin sitä, paljonko alueella on vesilintuja, sanoo Hakkari.

Lisäksi patohankkeessa huomioitiin Hakkarin mukaan se, ettei siitä saa seurata vedenpinnan nousua millekään muulle tilalle kuin kansallispuiston alueelle. Vastaavissa hankkeissa vettymisvaikutuksia saattaa usein tulla esimerkiksi yksityisomistuksissa oleville kiinteistölle.

Hakkari myös sanoo hankkeella saadun synergiaetua, sillä Kivisuolla tehdään suoennallistamista ja kun Kivijärvestä saadaan matala vesistö, se on samalla kosteikko. Jos valuma-alueelta tulisi kuormitusta, mitä voi tulla esimerkiksi alkuvaiheessa soita ennallistaessa, se sitoutuisi Kivijärven kosteikkoon, eikä kulkisi kohti Rutajärveä.

Tarja Kuikka

Video: Tomi Hakkari / Keski-Suomen ely-keskus

Katso video padon rakennustöistä: