Joutsan lukion eläkkeellä oleva matemaattisten aineiden lehtori Keijo Kurki ylläpitää edelleen Joutsan lukion vanhoja nettisivuja. Sivuilla on paljon mielenkiintoista historiatietoa Joutsan lukiosta, muun muassa lista kaikista Joutsan lukion ylioppilaista, jotka ovat väitelleet tohtoreiksi. Tällä hetkellä listalla on tiedossa 59 tohtoria.

Tohtorilistalta on mahdollista laskea, miltä ylioppilasluokalta on tullut eniten tohtoreita. Suhteellisesti tarkasteltuna lukion fiksuin ikäluokka on ollut vuoden 1967 ylioppilasikäluokka. Tuolloin ylioppilaita valmistui Joutsan lukiosta 26 ja heistä kolme eli 12 % on väitellyt tohtoreiksi. Vuoden 1967 ikäluokan saavutusta parantaa sekin, että joukossa on yksi tuplatohtori: Pekka Rahkila on väitellyt sekä kartografiasta että ympäristögeologiasta.

Joutsan lukion toinen tuplatohtori on vuonna 1968 ylioppilaaksi kirjoittanut Reijo Salmela, joka on sekä lääketieteen että yhteiskuntatieteiden tohtori. Yhteensä Joutsan lukion 59 tohtoria ovat siis tehneet 61 väitöskirjaa.

Muita hyviä tohtorivuosia Joutsan lukiossa olivat 1970 (3 tohtoria, 32 ylioppilasta = 9 %), 1973 (5/58 = 9 %), 1988 (5/66 = 8%) ja 2007 (2/27 = 7 %).

Vuosikymmenittäin tarkasteltuna eniten tohtoreita on tullut 1980-luvun ylioppilaista. Vuosikymmenen aikana Joutsan lukiosta kirjoitti 642 ylioppilasta, joista 25 (4 %) on väitellyt tohtoriksi. Suhteellisesti vieläkin paremmin ovat menestyneet 1960-luvun ylioppilaat, joita on 130. Heistä kuusi (5 %) on väitellyt tohtoriksi.

Sen sijaan 1970-luvulla (13 tohtoria, 573 ylioppilasta = 2 %), 1990-luvulla (7/464 = 2 %) ja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä (8/366 = 2 %) väitösinto on ollut pienempää.

2010-luvun ylioppilaista ei ainakaan tiedossa ole vielä yhtään tohtoria. Tätä selittänee se, että viimeisimmän vuosikymmenen ylioppilaat eivät ole vielä ennättäneet tohtoreiksi asti. Keskimäärin Joutsan lukion tohtoreilla on kulunut ylioppilasvuoden jälkeen 19 vuotta ennen tohtoriksi väittelemistä. Nopeimmat ovat väitelleet kahdeksan vuoden päästä ylioppilaaksi tulosta ja pisimmillään väitökset ovat valmistuneet 35 vuoden päästä lakkiaisista.

Joutsan lukion tohtorien suosituin tieteenala on lääketieteet ja terveystieteet, joilta on syntynyt 19 väitöskirjaa eli 31 % kaikista. Luonnontieteistä väitöskirjoja on 15 (25 %), yhteiskuntatieteistä 12 (20 %), tekniikasta 10 (16 %), humanistisista tieteistä 4 (7 %) ja maataloustieteistä ja metsätieteistä 1 (2 %).

Kaiken kaikkiaan Joutsan lukiosta on valmistunut 2.475 ylioppilasta, joista siis 59 eli noin 2 % on väitellyt tohtoriksi.

Yläkuvassa: Tohtorien suhteellisessa määrässä Joutsan lukion paras ikäluokka on vuoden 1967 ylioppilasikäluokka, jonka jäsenistä 13 kokoontui vuonna 2017 juhlimaan riemuylioppilasjuhliaan. Kuvassa eturivissä vasemmalta Pekka Rahkila, Reino Rossi ja Eero Halmekoski. Toisessa rivissä vasemmalta Tuulikki Airaksinen (o.s. Hynninen) ja Pirkko-Liisa Salmenniemi (o.s. Heinonen). Kolmannessa rivissä vasemmalta Aila Mielikäinen, Ulla Lehtinen-Nikkola (o.s. Lehtinen), Pirkko Forss (o.s. Sievänen) ja Ella Kiesi (o.s. Lehtinen). Takarivissä vasemmalta Veijo Niinikoski, Antti Tonteri, Aimo Lavia ja Terho Eloranta.

Pitkäaikainen lehtori Keijo Kurki: Taso oli 1980-luvulla hyvä

Joutsan lukiossa 1974–2016 matemaattisten aineiden lehtorina työskennellyt Keijo Kurki arvioi, että varsinkin 1960-luvun ylioppilaiden suhteellisen korkeat tohtorimäärät johtuvat valmiiksi valikoituneesta lukiolaisten joukosta.

Hän muistuttaa, että 1960- ja 1970-luvulla kaikilla ei ollut varaa mennä oppikouluun ja lukioon, jolloin lukioon tulevat ikäluokat jäivät pienemmiksi.

– Muutenkaan ylioppilastutkintoa ei ehkä arvostettu maaseudulla niin paljoa, koska vanhemmilla ei ollut akateemista taustaa. Vasta myöhempinä vuosikymmeninä lukioon tulon prosentti nousi Joutsan seudulla noin 40 %:iin, valtakunnassa 50 %:iin. Tästä syystä pienemmissä lukioikäluokissa 1960- ja 1970-luvulla oli opiskelijoiden lähtötaso korkeampi ja siksi he pärjäsivät paremmin lukiossa. Myös tohtoreita tuli heistä suhteessa enemmän. Myöhempinä vuosikymmeninä lukioon tuli suurempia ikäluokkia ja siten lähtötasoltaan keskimäärin heikompaa ainesta ja tohtoreiksi väitteli heistä pienempi osuus, pohtii Kurki.

Erityisen tasokkaana aikana Joutsan lukiossa on Kurjen mieleen jäänyt 1980-luku.

– 1980-luvulla ylioppilaskirjoitusten tulokset olivat Joutsassa poikkeuksellisen korkeita suuremmasta ikäluokasta riippumatta ja oltiin valtakunnassa monasti kymmenen parhaan lukion joukossa vertailtaessa ylioppilaskirjoitusten tuloksia. Kuuden laudaturin ylioppilaita tuli eräänäkin 1980-luvun keväänä kuusi kappaletta, muistelee Kurki.

Kuusi laudaturia oli tuolloin paras mahdollinen tulos ylioppilaskirjoituksista.

– Syynä varmaan olivat myös osaavat ja pätevät opettajat. 1980-luvulla ei vielä ollut tietokoneita ja kännyköitä ja televisiossa vain kaksi kanavaa, jolloin jäi enemmän aikaa keskittyä opiskeluun ja ehkä sama hyvä opiskelutahti jatkui tohtorin väitökseen asti.

Pienen koulun kohdalla yksittäisten vuosien korkeaa tohtoriosuutta voi luonnollisesti selittää sattumakin.

– On voinut esimerkiksi samalle lukioluokalle tulla innostuneita opiskelijoita, jotka sitten tsemppasivat keskenään, sanoo Kurki.

Markku Parkkonen

Ylioppilaiden määrä Joutsan lukiossa oli huipussaan 1980-luvun alussa.

Tagged with →