Pitäisi tehdä lumisauna. Niin todettiin joutsalaisten Eija Kokon ja Allan Karin (kuvassa) kotipihalla viime uudenvuodenaattona, kun pariskunnan luona olleet vieraat olivat lähdössä ja seurue huomasi, että oli satanut lunta. Kuka sen totesi, sitä Kokko ja Kari eivät enää muista, mutta heitto sai heidät ryhtymään toimeen.

Touhu tosin alkoi vähän vitsillä, ja pariskunta kolasi pihallaan lunta samaan paikkaan kuin edellistalvena sillä ajatuksella, että tulee sauna, jos tulee. Pikkuhiljaa alkoi näyttää, että kyllä siitä sauna tulee. Helmikuun alussa pariskunnalla oli pihallaan valmiina ulkomitoiltaan noin kolme metriä korkea ja nelisen metriä leveä lumisauna, jossa on kaasulla lämpiävä kivikiuas.

Nyt saunassa on ehditty ottaa jo useat löylyt. Kokko kuvaa niitä pehmeiksi ja kosteiksi.

– Kuvittelisi, että se tekee iholle tosi hyvää.

Kari taas pohtii, ettei tykkää olla normaalissa saunassa pitkään, mutta lumisaunassa tilanne on toinen.

– Tuollahan olisi pystynyt olemaan vaikka kuinka. Ja sitten se jälkiolo. Kun tuli sisälle, niin jotenkin tuntui pitkin iltaa, että voi että kun on semmoinen ihana olo.

Pariskunta kuvaa saunaansa kuin höyrysaunaksi, mutta kuumemmaksi ja höyryisemmäksi. Tavalliseen saunaan verrattuna löylyä on heitettävä tiheämmin, sillä tila kylmenee löylyjen haihtuessa. Peseytymismahdollisuutta saunassa ei ole, joten Kokko ja Kari peseytyvät kotinsa suihkussa.

Lumisaunassa on kaasulla lämpiävä kivikiuas, lumesta ja lankusta tehty laude sekä lauteen vastapäisellä seinällä oma teline jaloille. Saunan sisäkorkeus oli alun perin noin 190 senttimetriä, mutta edellisen suojakelin kestettyä vähän liian pitkään katto tuli viitisentoista senttiä alaspäin.

Lumisauna syntyi hartiavoimin ilman kolaa suurempaa työvälinettä. Ensin Kokko ja Kari kasasivat lunta isoksi kasaksi, sitten kasan sisältä sahattiin paloja ja palat nostettiin kasan reunoille. Kun kasan sisälle alkoi muodostua aukko ja seinät olivat riittävän korkeita, siihen saakka ylhäältä avonaisena olleen tilan päälle asetettiin lankut, joiden päälle kasattiin edelleen tiiviisti lunta. Myöhemmin ulkoseiniä koristeltiin lumipalloilla.

Alkuun saunan oli tarkoitus lämmitä puilla ja Kari ehti tehdä saunaan jo horminkin, mutta lopulta hän valitsi puiden sijaan kaasun. Kiukaan kahdeksan vuotta Harvialla suunnittelijana ollut mies kehitteli itse.

– Tuli mieleen, että rengaspolttimellahan on yhdeksän kilowatin teho näin perushommassa. Minä vähän virittelin sitä ja ajattelin, että sillähän pitäisi kiuas lämmetä ihan nätisti. Ja näinhän se tekee.

Saunassa on siis rengaspoltin, jonka päällä on halkaisijaltaan 400 millimetrin sylinterilieriö ja lieriössä 60 kiloa kiuaskiviä. Lämmitysvaiheessa kivien päällä pidetään foliota, jotta ne lämpiävät nopeammin.

– Puoli tuntia, niin kivet ovat 250-asteisia ja kolmessa vartissa 300-asteisia, jolloin siellä pystyy kylpemään sen ehkä vartin maksimissaan, sanoo Kari.

Tämä on siis kunnon löylyä, miedommat löylyt kestävät pidempäänkin.

Lumisaunan kiuaskivet lämpiävät kaasulla. Saunassa on rengaspoltin, jonka päällä on halkaisijaltaan 400 millimetrin sylinterilieriö ja lieriössä on 60 kiloa kiuaskiviä. Lämmitysvaiheessa kivien päällä pidetään foliota, jolloin kivet lämpenevät nopeammin kuin ilman foliota. Yksi saunominen vie kaasua noin kaksi kiloa, eli yhdentoista kilon pullolla lämmittää saunaa kuusi kertaa ja yksi saunomiskerta maksaa noin neljä euroa.

Yksi epämukavuustekijä saunassa on, sillä tasaisesta sisäkatosta tipahtelee saunoessa jääkylmiä vesipisaroita niskaan. Kylmiltään saunaan mennessä se tuntuu Eija Kokosta ja Allan Karista ikävältä ja ikävä elämys onkin poikinut kehitysidean mahdolliseen seuraavaan lumisaunaan: sisäkatto kannattaa tehdä kaltevaksi.

Kari myös sanoo, että kun sisäkaton tekee kaltevaksi niin päin, että se on kiukaan puolelta matalammalla ja lauteiden puolelta korkeammalta, löylyt nousevat suoraan lauteilla olijan puolelle. Tasakaton tiputtelemia pisaroita Kari aikookin nyt suitsia.

– Meinasin, että otan nitojan ja muovinpalan ja nidon sen muovin sinne kattoon, että se estää, ettei vesi putoa niskaan.

Osa saunan ulkoseinistä koristeltiin lumipalloilla, joita Eija Kokko ja Allan Kari pyörittelivät yhteensä yli tuhat kappaletta. Myöhemmin pallot jäivät piiloon, kun niiden päälle satoi lunta. Kuva: Eija Kokko

Lumisaunan käyttöikä riippuu säistä. Edellisen suojan kestettyä vähän liian pitkään saunan sisäkatto tuli noin 190 senttimetrin korkeudesta viitisentoista senttiä alaspäin ja nyt sisäkaton lankut näkyvät jo vähän lumen alta. Kari kuitenkin arvelee, ettei saunalle pakkasten jatkuessa tapahdu mitään, vaikka saunoisi joka päivä. Pienen suojakelinkään pariskunta ei usko haittaavan, mutta pidemmän jo kyllä.

Lumisaunan tekeminen on ollut Kokosta ja Karista mukavaa ja vähän korviketta sille, etteivät he, aktiivisesti tanssia harrastava pari, pääse korona-aikana tanssimaan, eikä oikein muuallekaan. Ja onhan piha joka tapauksessa kolattava.

– Tämä on ollut hyötyliikuntaa. Tehtiin lumitöitä ja siitä tuli sauna, ja hyötyä on sekin, että nyt saunotaan, sanoo Kokko.

Tarja Kuikka

Katso video Eija Kokon ja Allan Karin lumisaunasta:

Tagged with →