Hirvenmetsästys Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistyksen alueella eli Joutsassa ja Luhangassa sujui päättyneellä jahtikaudella hyvin.

– Tavoitteet saavutettiin niin metsiin jäävän kannan osalta, joka oli 2,87 hirveä tuhannella hehtaarilla kuin saalisjakaumankin osalta. Aikuissaaliissa tavoiteltiin naarasvoittoista saalista ja se toteutui, sillä saaliista oli naaraita 51 %. Samoin vasojen osuus 47 % koko saaliissa oli kohdallaan, toteaa Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jyrki Ilmonen.

Itä-Päijänteen rhy:n alueella hirvikantaa on vähennetty jo useamman vuoden ajan ja tavoitetasolle päästiin edellisellä metsästyskaudella 2019–2020.

– Kuluneen metsästyskauden tavoite oli pitää kanta saavutetulla tasolla. Verotus on ollut edelleen voimakasta. Koko saalis Itä-Päijänteessä on Keski-Suomen suurin ja hirviä verotettiin 3,6 hirveä tuhannelta hehtaarilta. Lupien käyttöaste 85 % on hyvä. Tämänvuotisella lupamäärällä varauduttiin mahdollisuuteen toimia hirvitilanteen mukaan ja tässä onnistuttiin, sanoo Ilmonen.

Koko Keski-Suomessa kaadettiin tammikuun puolivälissä päättyneessä jahdissa 3.776 hirveä, mikä on 476 hirveä edellistä vuotta vähemmän. Saalis pienentyi miltei kaikissa Keski-Suomen riistanhoitoyhdistyksissä. Eniten hirviä kaadettiin Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistyksen alueella (358) ja Jämsän seudulla (322). Myös Karstulan-Kyyjärven riistanhoitoyhdistyksen alueella ammuttiin lähes 300 hirveä. (295). Kaadetuista hirvistä 49 % oli vasoja (1868 kpl) ja ammutuista aikuisista hirvistä 54 % uroksia (1027 kpl).

Keski-Suomen hirvikantaa on viime vuosina pienennetty voimakkaalla metsästyksellä. Hirvisaalis pieneni lähes kaikkien Keski-Suomen riistanhoitoyhdistysten alueilla. Eniten saalis väheni niissä riistanhoitoyhdistyksissä, missä hirvikanta oli jo edellisen syksyn jahdin jäljiltä tavoitteessa tai lähellä sitä.

Keski-Suomessa kaadettiin keskimäärin 2,7 hirveä tuhannelta hehtaarilta. Pinta-alaan suhteutettuna eniten hirviä kaadettiin Konneveden riistanhoitoyhdistyksen (4,1 hirveä/1000 ha) ja Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistyksen alueilla (3,6 hirveä/1000 ha). Myös Jämsän seudun, Kannonkosken-Kivijärven, Korpilahden ja Toivakan riistanhoitoyhdistysten alueelta kaadettiin lähes 3,5 hirveä tuhannelta hehtaarilta.

Suomen riistakeskus myönsi päättyneelle jahtikaudelle Keski-Suomen alueelle 3.595 hirven pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Myönnetyillä luvilla olisi ollut mahdollista kaataa jopa 4800 hirveä.

Koko maakunnassa Myönnetyistä luvista jäi odotetusti käyttämättä aikaisempaa enemmän. Lupien käyttöaste oli 79 %. Lupia myönnettiin haettu määrä ja käytössä oli nyt entistä laajemmin niin sanottu pankkilupajärjestelmä, jossa lupia haetaan selvästi enemmän kuin suunnitteluvaiheessa näyttää tarpeelliselta. Pankkilupia otetaan käyttöön, mikäli hirviä jahtiaikaan havaitaan olevan runsaammin kuin hakuvaiheessa oletettiin. Näin voidaan tarvittaessa nopeasti reagoida hirvikannan yllättäviin muutoksiin.

Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta. Viime keväänä julkaistussa kanta-arviossa hirviä arvioitiin Keski-Suomessa olevan metsästyskauden jälkeen noin 5.000 (n. 3,2 hirveä/1000 ha).  Keski-Suomen hirvitalousalueilla talvikannan tiheystavoitteena on ollut 2,5–3,0 hirveä/1000 hehtaaria. Tämänhetkisestä hirvikannasta Luonnonvarakeskus tuottaa arvion maaliskuun puoliväliin mennessä, jonka jälkeen aloitetaan syksyn 2021 metsästyksen suunnittelu. Kantatietojen lisäksi suunnittelussa otetaan huomioon hirvien aiheuttamat metsävahingot ja hirvionnettomuudet.

Markku Parkkonen

Kuva: JS Arkisto.