Joutsan seurakunnassa valmistellaan tulevaisuussuunnitelmaa eli strategiaa Tulevaisuussuunnitelmia tehdään ennen kaikkea siksi, että toimintaympäristössä on tapahtunut ja on odotettavissa muutoksia, jotka on otettava huomioon perustehtävän toteuttamisessa. Väistämättömiä merkittäviä muutoksia ovat Joutsan seurakunnassa jäsenten ikääntyminen ja väheneminen luonnollisen poistuman myötä, taloudellisten resurssien supistuminen meillä ja koko kirkossa sekä tietotekniikan kehittyminen, mikä on otettava huomioon nykyseurakuntaelämässä. Valmisteilla olevassa suunnitelmassa tullaan kuvaamaan perustehtävämme tavoitteet ja suuntaviivat vuotta pidemmäksi ajanjaksoksi. Kirkkovaltuusto hyväksyy lopulta strategian. Kirkkoneuvosto valmistelee sitä juuri nyt. Kun kirkkovaltuusto on hyväksynyt strategian, operatiivisen johdon eli virkamiesjohdon ja työyhteisön sekä nykyisten työryhmien (tulevaisuudessa vastuuryhmien?) tehtävänä on suunnitella keinot ja yksityiskohdat strategian tavoitteiden saavuttamiseksi.

Rovasti Kallioinen esitti strategian valmisteluun liittyviä kannanottoja ja kysymyksiä Joutsan Seudun numerossa 4. Tässä vastauksiani, joiden perusteluna ovat juuri yllä mainitut väistämättömät toimintaympäristön muutokset.

1. Yksi uusi yhteinen kirkkokuoro koko seurakunnan alueella olisi elinvoimaisempi ja vetovoimaisempi. Nykyiset Leivonmäen ja Joutsan kirkkokuorolaiset mahtuisivat siihen oikein hyvin. Uusia kuorolaisia saattaisi tulla mukaan, kun kuoro ei ole profiloitunut vain tietyn alueen kuoroksi. Säästöäkin syntyisi. Yhteisöllisyyden kokemus vahvistuisi. Kirkkokuoromme ovat itsenäisiä yhdistyksiä ja siten todellakin voivat itse päättää lakkauttamisestaan. Aika näyttää, löytyykö yhteistä tahtotilaa tälle muutokselle.

2. Vuonna 2018 kaksi pappia saivat 75 % työajan ja näin tuli säästöä palkkakuluihin. Papiston töitä sopeutettiin tilanteeseen pienillä muutoksilla. Parin vuoden kokemuksen jälkeen on osoittautunut tarpeelliseksi vieläkin tarkistaa papiston työn painopisteitä. Tähän vaikuttaa mm. ”kirjallisten” töiden lisääntyminen ja erityisesti seurakunnan siirtyminen uuteen aikaan, jossa some on yhä merkittävämpi seurakuntatyön osa. Somen kautta olemme vuorovaikutuksessa nuorempien ihmisten kanssa ja kohtaamme suuren määrän sellaisia ihmisiä, joita ei muuten tavoitettaisi. (Netin kautta esim. jumalanpalveluksiamme on seurannut useita satoja katsojia.)

Nykyisin Joutsassa on 2,5 pappia, joista yksi on kirkkoherra. Meillä on tällä hetkellä n. 1450 jäsentä/pappi. Kuinka paljon jäseniä oli itsenäisissä Luhangan ja Leivonmäen seurakunnissa? Paljonko niissä oli toimituksia? Meidän seurakuntaa ei voi verrata muihin yhden jumalanpalvelusyhteisön seurakuntiin. Meillä on kolme toimivaa jumalanpalvelusyhteisöä, pitkät välimatkat jatkuvasti, laitoshartauksia eri puolilla seurakunnan aluetta tavallista enemmän. Hautauksia noin sata/vuosi. Jumalanpalveluksia 126/ vuosi (yhden jpyhteisön seurakunnassa n.60). Kun laskennallisesti yksi hautaus ja yksi jumalanpalvelus ovat yhden työpäivän mittaisia tehtäviä, ei jää enää paljon aikaa muuhun. (Itsestäänselviähän ovat tehtävät, jotka eivät paljon näy julkisuudessa – mm. koulutus- ja työkokoukset, rippikoulut, sielunhoito, yksityisehtoollinen jne.). Hallintoon kuluu jokaisen papin aikaa pakollisina työtehtävinä esim. toimintasunnitelmien laatiminen. Kirkkoherran työajasta kuluu lakisääteiseen hallintoon yli 60 % (viime vuonna kolmen ison organisaatiomuutoksen läpivieminen ja korona työllistivät enemmän kuin 60 %). Työtehtäviä arvioitaessa on otettava huomioon myös työsuojelun näkökulma. Kaikkien kolmen papin nykyistä tehtävän kuvaa keventäisi merkittävästi, jos kaikki se hallinto, mikä ei ole välttämätöntä eli lähinnä kappelihallinto poistettaisiin. Näin saataisiin lisää resursseja perustehtävään. Se on kirkkomme ja tuomiokapitulinkin linjauksen mukaista.

Jumalanpalvelusten vähentäminen ei ole enää ongelmallista siksi, että niitä voidaan striimata eli lähettää netin kautta niihin kirkkoihin (koteihinkin), joissa ei ole jumalanpalvelusvuoroa. Sen jälkeen voidaan vielä vaikka juoda yhdessä vapaaehtoisten keittämät kirkkokahvit.

Huom! 3. toimintamallissa ei jumalanpalveluksia vähennetä nykyisestä, vaan tarvittava työaika tehtävänkuvien kehittämisiin saadaan kappelihallinnon keventämisestä.

 3. Kappeliseurakunta-asiaan vastaa seurakuntapastori Harri Hautala (kirjoitus alla). Olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan. Kirkkoherran laajemmat perustelut näkyvät kirkkoneuvoston pöytäkirjassa 19.11.2020 § 117.

4. ”Raamien” vähentäminen tarkoittaa juuri raameihin käytetyn työajan siirtämistä perustehtävän toteuttamiseen. Se luonnollisesti alkaa näkyä ja tuntua vasta sen jälkeen, kun raamit eli turha hallinto on poistettu. Raamien vähentäminen on välttämätöntä siksikin, että hallinnosta kiinnostuneita seurakuntalaisia on vaikea löytää. Samat ihmiset toimivat siksi usein eri hallintoelimissä, mikä vaikeuttaa toimimista selkeästi, vaikuttavasti ja uskottavasti kussakin edustustehtävässä. Kappelihallinnon lakkauttaminen on esim. Äänekoskella parantanut toimintakykyä työyhteisön mielestä.

Seurakuntamme pitkäaikaisena kirkkoherrana minun on puolestani kysyttävä: Toteutuuko nykyisessä hallintomallissamme oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus nk. vanahan Joutsan näkökulmasta? (Vastaus ei ole, että perustetaan Joutsaankin ”kappelineuvosto”, sillä siihen meillä ei ole resursseja eikä se palvele yhteisöllisyyden vahvistumista. Lisäksi hallinnosta tulisi kestämättömän raskas näin pienelle seurakunnalle. Tärkein kysymys: Kuinka paljon aikaa se veisi seurakunnan perustehtävältä? Perustehtävä on kirkkolain mukaan hengellinen työ, ei hallinto.)

Hallintomallin kriittinen tarkastelu ja kappeleiden mahdollinen lakkauttaminen ei ole mikään uusi asia päättäjille. Siihen viitataan seurakunnan strategiassa, joka päättyi jo vuoteen 2015. Se on liitetty pappien osa – aikaistamissuunnitelmaan sopeuttamistyöryhmän talousraportissa vuonna 2017. Samana vuonna myös kirkkoherra yhdessä tuomiokapitulin työntekijöiden kanssa piti seurakunnassa kolme kappelihallinnon keventämiseen liittyvää kuulemistapahtumaa.

Kiitos esirukouksista Matille! Tervetuloa Matti kehittämään vapaaehtoistyötä koko seurakuntamme alueella! Etsikäämme yhdessä rakentavassa hengessä kaikkien seurakuntalaisten kannalta seurakuntamme parasta mahdollista toimintamallia!

Tuula Leppämäki
rovasti, kirkkoherra

”Aika on purkaa ja aika rakentaa”

Joutsan seurakunnan strategian keskiössä on organisaatiomuutos. Tarkoituksena on poistaa se, mitä ilman voi tulla toimeen. Näin syntyy säästöjä, esimerkiksi papin työajassa. Kun pappi on osa-aikaistettu 75 prosenttiin, tarkoittaa se muutakin, kuin palkan pudottamista neljänneksellä: on todella mietittävä, käytetäänkö jäljelle jäävä aika sellaisiin toimistotehtäviin, joita ilman tullaan toimeen vai hengelliseen työhön, johon pappi on tarkoitettu. Mainittakoon, että Luhangan kappeliseurakunnan kokoonpanoon sisältyi aiemmin myös lähetys- ja diakoniatyön tukiryhmä, joka lakkautettiin ja sen toiminta sulautettiin kappelineuvostoon. Organisaation uudelleenjärjestäminen ei siis ole uusi ilmiö, vaikka suureen muutokseen liittyy kysymyksiä. Varmaa on, että entisellä menolla ei voida jatkaa.

Kannatan strategian vaihtoehtoa n:o 3, eli työryhmäpohjaista rakennetta sillä lisäyksellä, että paikallista toiminnan suunnittelua ja toteuttamista varten, esim. Luhangassa, alueen pastori kokoaa vapaaehtoisten työryhmän. Tämä päästää aktiivit aidosti oikeuksiinsa: suunnittelemaan yhdessä toimintaa ilman paperikokouksia. Kappelineuvostossa käsiteltävät asiat ovat järjestettävissä tehokkaammin ilman johtokuntatyyppisiä kokouksia, sillä kaikilla on oikeus esittää asiansa suoraan työntekijöille ja kirkkoherranvirastoon. Lisäksi kappelineuvosto vaatii jo olemassaolon itsensä vuoksi sääntömääräiset järjestäytymiskokoukset ja henkilövalinnat, talous- ja toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen, joiden äärellä pappi saa helposti aikaa kulumaan. Kokouskutsun pykälien laatiminen vie aikaa aidolta ihmisten kohtaamiselta – jota kaivataan kentällä enemmän kuin johtokuntia.

Rakennemuutokseen liittyy kysymyksiä ja ne ansaitsevat vastauksia. Olen käytettävissä ilomielin ja toivonkin rohkeutta ottaa yhteyttä. Toivon viljeltäväksi kysymyksiä, ei epäluuloja.

Harri Hautala
Luhangan pappi

Tagged with →