Leivonmäkeläinen, viime vuoden syyskuussa Hämeen ammattikorkeakoulusta liikenneinsinööriksi valmistunut Saku Kaistinen teki opinnäytetyönsä Joutsan yhtenäiskoulun sekä Kurkiauran koulualueiden liikennejärjestelyistä. Työn tilaajana toimi Joutsan kunta ja se oli keskeisessä roolissa Joutuisasti ja turvallisesti kouluun Joutsassa -hankkeessa, johon Traficom myönsi valtionavustusta 5.000 euroa. Valtionavustus mahdollisti työsopimuksen ja Kaistinen toimi projektityöntekijänä Joutsan kunnalla puoli vuotta. Avustuksille on vuosittain vaihtuvat kriteerit ja vuonna 2020 ne oli kohdennettu koulujen liikenneturvallisuuden lisäämiseen. Opinnäytetyön suunnittelu alkoi keväällä 2019 ja valmis työ julkaistiin vuoden 2020 lopulla Theseus-verkkopalvelussa, jossa se on vapaasti kaikkien luettavissa.

Opinnäytetyö sisältää myös Joutsan yhtenäiskoululle tehdyn tarkemman liikennesuunnitelman, jossa esitellään kaksi eri vaihtoehtoa havainnoivilla ilmakuvilla täydennettynä. Tarkempi suunnitelma on tehty aiemman, vuonna 2019 Joutsan kunnalle teetetyn liikenneturvallisuussuunnitelman pohjalta, jossa yhtenäiskoulun tilanne oli asetettu kiireellisyysluokkaan 1.

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa molempien koulujen nykyiset liikennejärjestelyt sekä tämän perusteella suunnitella ja ehdottaa parannusehdotuksia havaittuihin epäkohtiin turvallisemman kouluympäristön edistämiseksi. Nykytilannetta tutkittiin maastokäynnein, oppilaskyselyllä sekä haastattelemalla koulukuljettajia ja koulujen henkilökuntaa. Molempien opinahjojen kohdalla havaittiin puutteita ja samalla todettiin, että pienillä toimenpiteillä saataisiin kehitettyä liikenneturvallisuutta koulualueilla turvallisemmaksi.

Tutkimusta varten perustettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat Joutsan kunnan hyvinvointi- ja sivistysjohtaja Mika Sirkka, teknisen osaston työpäällikkö Veijo Penttinen, Traficomin edustaja Ossi Kortiainen sekä liikennealan lehtori Sonja Heikkinen Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Joutsan yhtenäiskoulu

Katetut pyöräpaikat

Katettuja pyöräpaikkoja on yhteensä 75 kappaletta. Liikenneviraston julkaiseman Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnitteluohjeen mukaan polkupyöräpaikat pitäisi mitoittaa niin, että jokaista oppilasta kohden löytyy yksi paikka ja työntekijää kohden 0,4 paikkaa. Edellä annetun mitoituksen mukaan Joutsan yhtenäiskoulun oppilasmäärään (vähennettynä koulukuljetusoppilaat) suhteutettuna pyöräpaikkoja pitäisi olla oppilaille 219 ja henkilökunnalle 22, eli yhteensä reilut 240 paikkaa. Nykyinen paikkamäärä pitäisi siis lähes nelinkertaistaa, mikäli halutaan noudattaa Liikenneviraston antamaa mitoitusta. Koululaiskyselyn mukaan 61 prosenttia pyöräilee vähintään kerran viikossa kouluun. Tämän lukeman mukaan pyöräpaikkoja pitäisi olla reilut 150, eli kaksi kertaa nykyistä enemmän.

Henkilöautojen pysäköintipaikat

Henkilökunnalle ja lukiolaisille löytyy 56 henkilöautopaikkaa, joista lämmitystolpallisia on 24 kappaletta. Inva-paikkoja tai rakennuksessa vieraileville tarkoitettuja henkilöautopaikkoja ei alueelta löydy lainkaan, vaikka julkisen pysäköintialueen jokaista 50 pysäköintipaikkaa kohti pitäisi ohjeistuksen mukaan olla varattu kaksi liikkumisesteisille tarkoitettua autopaikkaa. Lisäksi yksi inva-paikka pitäisi olla lisää kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohti.

Liikennelaskenta

Mittaukset toteutettiin marraskuussa vuonna 2019 viikoilla 46 ja 48 koulun alueella sijaitsevien suojateiden läheisyydessä. Tutkimuksissa käytettiin ViaCount2-liikennelaskimia, joilla saadaan mitattua molemmat ajosuunnat. Laskimet mittaavat ajonopeuden ja ajoneuvon pituuden. Mitatun pituusarvon mukaisesti laskin lajittelee kulkuneuvot eri ajoneuvotyyppeihin. Mittaukset Savontiellä mittauspisteitä oli kaksi; mittauspiste 1 sijaitsi Koulukujalta tulevan suojatien kohdalla ja mittauspiste 2 Telekujan kohdalla. Koulukujan kohdalla olevan suojatien kohdalla oleva laskin päätettiin siirtää Telekujan kohdalle, koska maastokäynnin aikana todettiin suurimman osan saattoliikenteestä tulevan Jousitien suunnasta.

Kaikki mittauspisteet osoittavat, että liikenteen huipputunnit oletetusti painottuvat koulun alkamis- ja päättymisaikoihin sekä puolen päivän aikoihin. Huipputunti on kolmen mittaustuloksen mukaan maanantaina klo 1516 välisenä aikana, jolloin alueella liikkui 190 ajoneuvoa. Vertauksena tähän KVL:n (vuoden kaikkien päivien liikennemäärien summa jaettuna vuoden päivien lukumäärällä) mukaan laskettuna Joutsan kirkonkylän kohdilla valtatie neljällä kulkee keskimäärin 320 autoa tunnissa, eli koulun lähellä huipputunnit ovat jopa kaksi kolmannesta VT4:n liikennemääristä.

Yhteenvetona suoritetusta mittauksesta voidaan todeta, että noin joka viides ajaa Joutsan yhtenäiskoulun lähistöllä ylinopeutta. Tätä vahvistaa se, että opinnäytetyössä toteutettuun kyselyyn vastanneista lähes puolet kokivat autoilijoiden ajavan liian lujaa koulun alueella.

Koulukuljettajien haastattelut

Kuljettajia haastateltiin puhelimitse maaliskuussa 2020 ja lähes kaikki kuljettajat kokivat vaaranpaikkana sen, ettei koululla ole selkeitä linja-autopysäkkejä. Linja-autoa odottavat oppilaat seisovat usein liian lähellä ajorataa. Iltapäiväkyytien lähtiessä alueella on myös opettaja valvomassa oppilaita, mutta toisinaan valvoja on toisella puolen katua tai istuu autossa, jolloin valvominen hankaloituu. Kuljettajat olivat yhtä mieltä siitä, että linja-autoille pitäisi olla yhtenäinen pysäkkitila.

Taksien saattoliikennealueen kuljettajat kokivat toimivaksi, mutta suojatien kohta risteyksessä aiheuttaa välillä vaaratilanteita. Useimmat henkilöautot ajavat tenniskentälle ja kuntosalille koukaten väärästä kohdasta.

Tässä risteyksessä autoilijat ajavat usein suojatien kohdalta (punainen nuoli), vaikka varsinainen liittymä ja ajorata (keltainen nuoli) kulkee ihan eri kohdassa. Kuva: Saku Kaistinen.

Kurkiauran koulu

Koulun yhteydessä sijaitsevat myös uimahalli, kuntosali ja kirjasto. Uimahalli ei ole auki koulupäivänä aikana, lukuun ottamatta kahtena päivänä järjestettäviä vesijumppia. Vuonna 2019 vesijumppien kävijämäärä oli 3.327 ja se tarkoittaa noin 123 kävijää per viikko. Aamujen ensimmäisiin vesijumppiin on järjestetty Joutsan kirkonkylästä linja-autokuljetus, joka hieman vähentää yksityisautoilua alueella. Tämän vuoksi pysäköintialueella tulee pysäköidä alueen reunoille, jotta linja-auto mahtuu kääntymään koulualueella peruuttamatta.

Henkilöautojen parkkipaikkoja on noin 45 autolle, joista henkilökunnan käytössä on kahdeksan lämmitystolpallista paikkaa. Henkilöautojen pysäköintialueen kautta kulkevat koulun alueelle niin jalankulkijat, pyöräilijät, huoltoliikenne sekä vanhempien saattoliikenne päiväkotiin ja kouluun. Tässä lähes kaikki eri kulkumuodot risteävät keskenään, lukuun ottamatta koulukuljetuksia, jotka toteutetaan pääasiassa koulun pohjoispäädystä Seppäläntieltä.

Liikennelaskenta

Mittaus tehtiin marraskuussa 2019 viikolla 46 ja laskentalaite asennettiin Kurkiauran koulun lähimpänä olevan suojatien läheisyyteen, niin sanotun vanhan matkahuollon kohdalle. Tulosten perusteella peräti 37 prosenttia kuljettajista rikkoo alueen nopeusrajoitusta. Mittausjaksolla kortti olisi lähtenyt kuudelta henkilöauton sekä kahdelta pakettiauton kuljettajalta, mikäli poliisi olisi pitänyt valvontaa.

Koulukuljettajien haastattelut

Kuljettajat haastateltiin samalla tavalla kuin Joutsan yhtenäiskoulun koulukyydin harjoittajat. Aamukyydit tulevat kahteen eri paikkaan; koulun pohjoispäätyyn sekä vanhan matkahuollon eteen. Matkahuollon edestä lähtee jatkoyhteys Joutsan yhtenäiskoululle. Iltapäivällä koululaiset haetaan koulun eteläpäädystä ja yhtenäiskoulun oppilaat saapuvat samaan paikkaan, mistä aamulla lähtivät. Haastatellut kertoivat, että kaikki eivät noudata samoja sääntöjä. Esimerkiksi koululaiskyydin merkinnöissä ajoneuvoihin on eroavaisuuksia. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan linja-autoissa, jotka liikennöivät koulu- tai päivähoitokuljetuksia, tulee ajoneuvo merkitä samanlaisella merkillä kuin lapsia varoittava liikennemerkki. Lisäksi merkin alla pitää olla mustalla teksti ”Koulukyyti”.

Kurkiauran koulun vaaranpaikat merkittynä karttapohjaan.

Joutsan kunnan työpäällikkö Veijo Penttinen sanoo Joutsan koulukeskuksen turvallisuusasioiden olleen esillä aiemminkin muun muassa Koulutien/ Kaivokujan kohdalta, opettajien p-alueen sisäänkäynnin ja Savontieltä koululle menevän kevytväylän osalta. Turvallisuusasiat vaativat suunnitelman, poliittisen hyväksynnän, rahoituksen sekä joskus kaavamuutoksen. jonka jälkeen ne voidaan toteuttaa. Tutkimuksessa ei tullut esiin sen suurempia yllätyksiä, mutta kokonaan puuttuviin inva-paikkoihin Penttisellä oli selkeä mielipide.

– Inva-paikat ovat tarpeellisia, niiden sijainti ja tarve on syytä selvittää yhdessä koulun ja mahdollisten käyttäjien kanssa, toteaa Penttinen.

Penttinen kertoo, että esitettyjä parantamistoimenpiteitä on jo tehty. Lapsien liikkumisesta varoittavat liikennemerkit on asennettu ELY:n toimesta Jousitielle sekä Leivonmäelle kahteen eri paikkaan. Infotaulu pelastusteineen Leivonmäelle on työn alla ja TTL:n mukaisten bussipysäkkimerkkien vaihdon toteutuksesta on alustavasti sovittu yhtenäiskoulun alueelle. Leivonmäellä Seppäläntiellä ei puolestaan ole bussipysäkin merkkejä, koska siellä ei ole virallisia saatto- ja noutopaikkoja.

Nopeusrajoitusten mahdollisista laskemisista ei kunta voi päättää, vaan ne kuuluvat ELY:n vastuualueelle.

– Valvontaa on lisättävä ja mahdollisesti Joutsaan tulee jatkuva nopeustaulunäyttö. Leivonmäelle en itse näe hidastetöyssyjä hyvänä vaihtoehtona, sillä ne aiheuttavat raskaan liikenteen kolinaa, lumien putoamista ajoneuvoista sekä turhia kiihdyttelyjä töyssyjen välillä, Penttinen listaa.

Tuloksissa mainittiin puutteelliset ja kuluneet ajoratamerkinnät sekä pysäköintiruudut. Koulujen ympäristössä olevien ajoratojen massamerkinnät tehdään joka kolmas vuosi ja välivuosina ajoratamerkintöjä korjataan ajoratamaalilla. Seuraava massamerkintä on Penttisen mukaan vuorossa tänä vuonna.

Mitä ehdotettuihin sulkupuomeihin Joutsan ja Leivonmäen osalta tulee, ovat ne Penttisen mukaan harkittava vaihtoehto. Kuitenkin parempi vaihtoehto kunnossapidon ja kustannusten osalta on valvonta, tiedottaminen sekä liikennemerkein toteutettava ohjeistus.

Opinnäytetyön tehnyttä Kaistista huolettivat eniten Leivonmäen suoralla tapahtuvat ylinopeudet.

– Koulun yhteydessä oleva suora on keskellä kylää, ja siinä ajetaan parhaimmillaan jopa 80 kilometriä tunnissa. Se jos mikä on vaarallista kaikkien tienkäyttäjien näkökulmasta, tiivistää Kaistinen.

Joutsassa puolestaan Kaistista ihmetyttää yhtenäiskoulun risteys, jota käyttävät kulkemiseen kaikki kulkumuodot.

– Vaarallisin kohta koulun alueella on selkeästi Savontien ja Koulukujan kohdalla oleva liittymä, koska siinä risteävät eri kulkumuodot. Kuitenkin Joutsassa aika moni kokee kyselyn perusteella alueen turvalliseksi, vaikka se todellisuudessa on melkoinen sumppu. Myös inva-paikan puuttuminen ihmetyttää, sillä koulurakennuksessa järjestetään normaalioloissa suhteellisen paljon toimintaa ja tilaisuuksia, summaa Kaistinen.

Jonna Keihäsniemi

Yläkuvassa: Opinnäytetyönsä Joutsan yhtenäiskoulun ja Kurkiauran koulun liikenneturvallisuudesta tehnyt Saku Kaistinen toteaa, että nykyisellään vaaranpaikkoja on useita. Taustalla uusi lapsien liikkumisesta varoittava liikennemerkki, joka on asennettu Leivonmäen suoralle.

Alakuvassa: Yksi esitetty parantamisvaihtoehto on niin sanotun saattolenkin pidentäminen entisestään yhtenäiskoulun alueella. Kuva: Heikki Utula.