Joutsan kunnan oma yritysseteli otettiin kokeiluluonteisesti käyttöön kolme vuotta sitten ja siihen on varattu kunnan talousarviossa vuotuinen 10.000 euron määräraha tänäkin vuonna. Joutsan yritysseteli on Joutsan kunnan elinkeinopolitiikan väline, jolla kehitetään joutsalaisten pienten ja keskisuurien yritysten toimintaa ja palveluja. Yrityssetelillä edistetään investoimista ulkopuolisiin palveluihin, ja tavoitteena ovat yrityksen uudistamiseen ja kasvuun tähtäävät kehittämistoimenpiteet.

Kunnan mukaan Yritysseteli-toiminnan kokemukset ovat olleet hyvät ja että joutsalaisyrittäjät arvostavat kunnan yritysseteliä. Elinkeinokoordinaattori Petri Kaitamäki ja kunnanjohtaja Harri Nissinen ovat laatineet setelin käyttämiseen uudistetut ohjeet. Kunnanhallitus päätti maanantain kokouksessaan, että Joutsa jatkaa yritysseteli -järjestelmää ja hyväksyi uudistetut tuen saamisen edellytykset ja hakuohjeet. Tukea myönnetään vuosittain käytettävissä olevan määrärahan puitteissa, joka tänäkin vuonna on 10.000 euroa.

Hakemus on jätettävä ennen suunniteltuun toimenpiteeseen liittyviä hankintoja. Tuki on harkinnanvaraista 25–75 prosenttia hankinnan arvosta ja enintään 3000 euroa/yritys vuosina 2021–2025. Yritys voi hakea tukea vain kerran kauden aikana.

• selvitysten laatiminen (investointitarpeet, viranomaisvaatimukset, IPR/patentit ja mallisuojat, uutuustutkimus, liiketoiminnan edellytysten varmistaminen, palvelujen tuotteistaminen)

Yritysseteli-päätöksiä on tehty kaikkiaan seitsemän, lisäksi yksi hakemus on vireillä. Vuonna 2018 tukea sai kaksi yritystä 4.763 euroa, 2019 yksi yritys sai 1.000 ja vuonna 2020 kolme yritystä yhteensä 6.738 euroa. Lisäksi yksi päätös on tehty siten, että tuki maksetaan tänä vuonna ja yksi hakemus on vireillä.

Yritysseteli-hakemuksista ja -käyttötarkoituksista on saatu nyt kokemuksia kolmen vuoden ajalta. Kokemusten perusteella hakuehtoja piti täsmentää. Yritysseteli on jatkossakin tarkoitettu vain joutsalaisyrityksille ja setelin päätarkoitus on edelleen yritysten omaan tarpeeseensa hankittava neuvonta ja asiantuntija-apu. Sitä ei saa käyttää yrityksen normaalin toiminnan pyörittämiseen.

Yritysseteli aktivoi yrityksiä kehitystoimintaan, lisää yksityisten asiantuntijapalvelujen käyttöä, joiden lisäksi päätöksissä huomioidaan setelin käyttötarkoitus yrityksen uudistumisessa ja kunnan alueella tarjottavien palvelujen lisäämisessä. Myös setelin työllistävä vaikutus huomioidaan.

Tukea ei myönnetä yritykselle, jos se saa muuta julkista tukea samaan käyttötarkoitukseen. Tukea ei myöskään myönnetä kone- ja laitehankintoihin, eikä palkkakustannuksiin. Setelin saamisen edellytyksenä on kaikkien lakisääteisten velvoitteiden hoitaminen ja hakijalla on oltava taloudelliset edellytykset yritystoimintaan.

Yrityssetelituki on enimmillään 75 prosenttia hankinnan arvosta ja se maksetaan vain toteutuneista kustannuksista. Asiakas ja palveluntuottaja ovat sopimussuhteessa toisiinsa, eikä kunta ole sopimusosapuoli.

Hakemukseen, johon löytyy lomake kunnan kotisivuilta, liitetään uusin tuloslaskelma, selvitys hakijan tuloista ja varallisuudesta, selvitys yrityssetelin käyttötarkoituksesta ja yrityksen toiminnasta. Elinkeinokoordinaattori Kaitamäki ja kunnanjohtaja Nissinen käyvät hakemukset läpi ja selvittävät tuen saamisen edellytykset. Yrityssetelituesta päättää kunnanjohtaja.

Janne Airaksinen

Yläkuva: Leivonmäkinen yrittäjä Henry Laitinen tarvitsi asiakkaitaan varten parempia opasteita, kun Nelostien remontti muutti kulkuyhteyksiä. Tienvarsimainosten rahoituksessa apua tuli Joutsan kunnan yrityssetelistä.

Mihin tukea voi saada ja mitä sillä hankittavat palvelut voivat olla – katso kunnan tekemä lista

• liiketoiminnan kehittäminen

• toimintaan, jolla on jatkuvan kannattavan liiketoiminnan edellytykset

• työllisyyttä parantavat toimenpiteet

• tuotantomenetelmien ja teknisten ratkaisujen kehittämistoimenpiteet

• taloushallinnon asiantuntijapalvelut (esim. sisäisen laskentatoimen kehittäminen ja controller-palvelut)

• yrityksen arvon määritys

• kehittämistoimenpiteiden hankesuunnitelman laadinta

• markkinointiin ja myynnin kehittämiseen liittyvät palvelut (esim. markkinointisuunnitelmat isompaan kertaluonteiseen mainoskampanjaan, uuden brändin luominen tai yrityskuvan uudistaminen, uuden tuotteen tai palvelun lanseeraaminen)

• kertaluonteiset isommat panostukset messuosastoihin (esim. uutta toimintaa, uuden tuotteen lanseeraaminen tai uusien markkina-alueiden avaaminen yritykselle)

• tienvarsimainonta, opaskyltit (viranomaisen hyväksyntä)

• tukea voidaan myöntää myös ammatilliseen lisäkoulutukseen, jos hakijalla on käynnissä olevaan yritystoimintaan liittyvä ammatillinen peruskoulutus, hakija täyttää muut näissä kriteereissä asetetut ehdot ja että koulutuksen lopputuloksena syntyy alueelle uutta palvelutarjontaa ja koulutus edistää yritystoiminnan kasvua

Janne Airaksinen

Henry Laitisen rengasliike Leivonmäellä sai yrityssetelin tienvarsimainoksien hankintaan.

Henry Laitisen rengasliike sai yrityssetelin tienvarsimainoksen hankintaan

Leivonmäkisellä Henry Laitisella on monialafirma Koneurakointi Henry Laitinen Oy, joka tekee nimensä mukaisesti paljon monentyyppistä koneurakointia. Laitinen vetää konetöiden ohella myös Haapahallin rengasliikkeen toimintaa, mille Nelostien taannoinen remontti toi pulman. Remontin yhteydessä Haapahallille vienyt aikaisemmin vienyt risteys pantiin kiinni ja kulkureitti yrityksen palveluiden ääreen muuttui menemään alikulun ja rinnakkaistien kautta.

Oli selvää, että asiakkaat tarvitsevat parempia opasteita. Mietittyään ja saatuaan kunnalta tietoa yrityssetelistä, Laitinen päätti pistää hakemusta sisään.

Kunnanjohtaja Harri Nissinen teki alkuvuodesta 2020 asiassa myönteisen päätöksen. Perusteena oli, että rengasliikkeen saavutettavuus tarvitsee uudet opasteet. Palveluntuottajaksi Laitisen yritys oli valinnut paikallisen Hanskin Painopalvelun. Tuki oli 1.988 euroa.

Loppukesästä lähtien asiakkaita on sitten ohjannut rengasliikkeeseen kaksi isoa maantievarsimainosta. Tuki käytettiin mainokseen ja yrityksen omaa työtä ovat telineet ja varsinainen pystytys. Ensiksi piti myös maanomistajan kanssa neuvotella lupa alueen käytöstä.

Janne Airaksinen