Leivonmäen kunnansihteerinä vuosina 1968–1974 työskennellyt Olli Haapanen on eläkkeelle jäätyään ryhtynyt varsin ahkeraksi historiikkien kirjoittajaksi. Pääosan työurastaan Keuruun kunnansihteerinä ja sittemmin kaupunginsihteerinä tehnyt Haapanen on kirjoittanut muun muassa hotelli Keurusselän ja Keuruun Sähkön historiikit. Lisäksi hän on julkaissut kaksi omaelämäkerrallista muistelmateosta.

Muistelmateoksista tuoreempi on viime vuoden lopulla ilmestynyt Omppu-Ollista kunnallisneuvokseksi -kirja, jossa kirjoittaja kertaa oman elämänkaarensa lisäksi myös vanhempiensa, isovanhempiensa ja muidenkin sukulaisten elämää.

Yläkuvassa: Olli Haapanen (2. oik.) seuraa, kun Tauno Riihiaho kaataa sahtia Anneli Haapaselle. Kuva on Haapasen isoäidin suvun kotitilalta silloisen omistajaperheen pojan häistä.  Kirjan kuvitusta.

Haapanen on syntynyt Vääksyssä ja asunut suurimman osan elämästään Keuruulla, mutta kolmas tärkeä paikkakunta hänen elämässään on ollut Leivonmäki. Leivonmäeltä Haapanen nimittäin löysi puolisonsa Annelin (o.s. Rusila). Omppu-Olli -kirjasta paljastuu myös se, että Haapasella on itselläänkin sukujuuria Leivonmäellä: Hänen isoäitinsä Milda Haapanen (o.s. Kivekäs) oli syntynyt vuonna 1886 Leivonmäellä Halla-ahon torpassa.

Olli Haapasen sisaren tekemästä laajasta sukuselvityksestä ilmeni sellainenkin sattuma, että aikoinaan Haapasen isoäidin suvun ja hänen vaimonsa Annelin suvun torpille on saatu lainhuudot samaan aikaan Leivonmäellä.

Kirjassaan Olli Haapanen kertoo myös vaimonsa isästä Aarne Rusilasta, joka oli Leivonmäen keskeisiä kunnallismiehiä sotien jälkeen. Haapanen ei itse asiassa ehtinyt ikinä tavata Aarne Rusilaa, joka kuoli yllättäen vain reilua kuukautta ennen kuin Haapanen aloitti työnsä Leivonmäen kunnansihteerinä.

Aarne Rusilan mittavaa työsarkaa kunnalliselämässä kuvaa se, että hänen kuolemansa johdosta jouduttiin valitsemaan uudet henkilöt noin 30 eri luottamustoimeen. Myös Aarne Rusilan setä Kustaa Rusila oli oman aikansa johtavia luottamushenkilöitä Leivonmäellä.

Haapasen kirjan mukaan Leivonmäen kunnanvaltuuston pitkäaikainen puheenjohtaja Juhani Myllykangas olisi jossain vaiheessa sanonut, että yksi Aarne Rusilan motiiveista nuorehkon kunnansihteerin – siis Haapasen – palkkaamiseen olisi ollut saada yhdelle Rusilan kolmesta tyttärestä kunnallismies puolisoksi. Piti Myllykankaan toteamus paikkaansa tai ei, Olli Haapanen ja Anneli Rusila kihlautuivat vuonna 1970 ja heidät vihittiin Leivonmäen kirkossa elokuussa 1972. Heidän ensimmäinen lapsensa Tomi syntyi Leivonmäellä.

Ryhmäkuva sukulaisten kanssa Leivonmäen Pyryn talon edessä Olli ja Anneli Haapasen häistä 5.8.1972. Kirjan kuvitusta.

Kirjassaan Haapanen muistelee Leivonmäen aikojaan suurella lämmöllä. Hauskoja tai muuten mielenkiintoisia tarinoita löytyy heinätalkoista, omista häistä ja niiden valmisteluista sekä Joutsan paikallisesta poliisimiehestä Aaro Ahosesta. Pitäjänneuvos Juhani Myllykankaan kanssa Haapasella oli kiinteä yhteinen harrastus sahdinteossa. Yhteyden kiinteyttä kuvannee se, että Juhani Myllykankaan kuoleman jälkeen hänen leskensä Raija Myllykangas halusi lahjoittaa miehensä sahdintekovälineet nimenomaan Haapaselle. Muutenkin Haapasen kirjasta jää se vaikutelma, että 1960- ja 1970-luvuilla sahtikulttuuri oli vankasti voimissaan Leivonmäellä.

Olli Haapasen kirja tulee talven aikana saataville ainakin Leivonmäen kirjastoon.

Markku Parkkonen

Ote Olli Haapasen kirjasta ”Omppu-Ollista kunnallisneuvokseksi”

”Leivonmäen kunnan kehitysvaiheessa oli sekä hyviä että ongelmallisia piirteitä. Leivonmäen Saha Veli Mäkisen omistamana ja johtamana oli kasvu-uralla ja työllisti kymmeniä paikallisia ja joutsalaisia. AEL:n Kivisuon kurssikeskus oli henkitoreissaan ja kaipasi uudisrakentamista ja siihen rahoitusta. Leivonmäen kunnan talous oli rempallaan, koska viran aloittamisvuonna veroja olisi pitänyt kantaa huomattavasti enemmän. Investointeihin ei ollut ensimmäisenä virkavuotenani mahdollisuus sijoittaa yhtään markkaa.

Ensimmäisiä luottamushenkilöyhteyksiä naapurikuntien päättäjiin rakentui kaakkoisen Keski-Suomen aluetoimikunnan sihteerin tehtävissä. Sihteerin ominaisuudessa pystyi kasvattamaan naapurikuntien kanssa yhteisiä toimielimiä. Seurasi Leivonmäen kunnansihteerin tehtävien lisäksi jäsenyyksiä ja myös puheenjohtajuuksia.

Vaikein tehtävä oli saada Kivisuon kurssikeskus elvytettyä ja sen rakennushankkeet vireille. Työ vaati moninaisissa kokouksissa työskentelyä ja kirjeenvaihtoa sekä osallistumista ja asian parissa työskentelevien ja vaikutusvaltaisten henkilöiden tapaamisia. Siinä tehtävässä onnistuminen ”palkittiin” elinkeinolautakunnan puheenjohtajuudella, mutta olennaisinta oli tarjous Leivonmäen kunnanjohtajan vakanssista, josta kuitenkin kieltäydyin. Lääkäri- ja sairaalayhteistyötä kasvatettiin Toivakan ja Joutsan kuntien suuntaan, kokeiluperuskoulu Toivakan kanssa, kansalaisopisto ja Sydänyhdistys Joutsaan.

Kaikella oli aikansa. Vuoden 1973 lopulla totesin Leivonmäen kunnanhallituksen kokouksessa, etten usko kunnan säilyvän itsenäisenä eläkevuosiini saakka, joten ilmoitin hakeutuneeni Keuruulle.  Väestökehitys oli ollut useita vuosia hyvin negatiivinen, eikä parempaa kehityssuuntaa ollut ennakoitavissa. Siinä olin oikeassa mutta väärässäkin, koska olisin ehtinyt palvella Leivonmäen kuntaa eläkevuosiin saakka. Toisaalta oma työskentelyni olisi ehkä jouduttanut kuntaliitosta Joutsan kanssa? Olen kaikkina Keuruun vuosinani todennut, että Leivonmäen vuodet olivat parhainta virkakauttani. Sellaista laajaa toistemme kunnioitusta ja arvostusta en ole myöhempinä virkavuosinani kokenut.”

Leivonmäen kunnanvaltuusto kokoontui 19.4.1974 Keuruulle siirtyvän kunnansihteeri Olli Haapasen (eturivissä keskellä) läksiäiskuvaan. Kuvassa toinen vasemmalta on Haapasen seuraaja kunnansihteerinä ja sittemmin pitkän pankinjohtajan uran tehnyt Joutsan kunnanvaltuuston nykyinen puheenjohtaja Heikki Kuurne. Kirjan kuvitusta.

Tagged with →