Joutsan Kotiseutuyhdistys ry julkaisi viime vuoden loppupuolella perinteisen julkaisunsa Joutsan Kotiseutulehden, johon on koottu tällä kertaa runsaan parinkymmenen artikkelin verran paikallista asiaa menneiltä vuosilta ja nykypäivästä. Lehden vastaavina toimittajina ovat toimineet Tiina Seppälä ja Terttu Hentinen, mutta lehteä on tehty isommalla kotiseutuaktiivien joukolla ja sen artikkelit ovat useiden kirjoittajien tekemiä.

Joutsan seurakunta on lehdessä vahvasti esillä esimerkiksi 160-vuotisjuhlavuotensa ja viimekesäisten hautausmaakierrostensa tiimoilta. Seurakunta täytti viime vuonna 160 vuotta ja sitä juhlistettiin arvokkaasti helmikuussa Joutsan kirkossa. Kirkkoherra Tuula Leppämäen kirjoittamassa juhlavuosiartikkelissa kerrataan juhlavuoden kulkua ja kerrotaan myös siitä, miten koronapandemia pakotti seurakunnankin osin muuttamaan tuttuja käytänteitään.

Kotiseutuyhdistyksen oma toiminta on myös vahvasti lehdessä esillä. Sen tiimoilta kerrotaan muun muassa Jousan kylän vaiheita -kirjan synnystä, kirjan julkistamistilaisuudesta, Talomuseolla tehdyistä kunnostustoimenpiteistä ja museon esineistön luetteloinnista.

Luettelointia viime kesänä tehnyt Emma Hartikka avaa viimeksi mainitussa artikkelissa luettelointia käytännössä ja syitä toimenpiteiden takana sekä kertoo ajatuksistaan projektiin liittyen. Artikkeli tarjoaa mielenkiintoisen näköalan museon kokoelmien hoitoon.

Joutsan Kotiseutulehden kanteen on ikuistettu auringonkukkapelto Jousitien ja Pertunmaantien risteyksestä. Kuva: Kirsi Hölttä

Yksittäisinä aiheina uudessa Joutsan Kotiseutulehdessä – vain muutamia mainiten – ovat muun muassa vuosina 1901–1976 toimineen Joutsan opettajayhdistyksen toiminta, postipysäkki Lamminmäki, kesällä 1941 1. jalkaväkirykmentin 1. komppaniassa palvelleiden 15 joutsalaisen sotataival sekä Marju-Riitta Salosen muistelu Myllykosken mummolastaan, jossa asuivat hänen isovanhempansa Olga ja Eevert Laitinen.

Lamminmäen postitoimintaa koskevassa artikkelissa käsitellään postilaitoksen historiaa, Lamminmäen historiaa ja tilalla 1900-luvun alkupuolella, tiettävästi viimeistään 1930-luvulla käynnistynyttä postitoimintaa. Arto Höltän kirjoittama artikkeli kertoo elävästi ajasta, jolloin taajaman ulkopuolella ei vielä jaettu postia omiin laatikoihin, vaan postilinja-auto toi erikseen sanoma- ja kirjepostin Lamminmäen heittolaatikkoon, josta lamminmäkiset laittoivat ne talon postihyllyyn postinhakijoiden noudettavaksi.

Tapio Nurmisen artikkeli 15 joutsalaisnuorukaisen sotataipaleesta on pala Suomen surullista sotahistoriaa. Se kertoo nuorten, pääasiassa vuonna 1921 syntyneiden joutsalaismiesten kohtalosta sodassa elokuussa 1941. Aiemmin samana vuonna palvelukseen astuneet miehet olivat vielä elokuussa hyökkäysvaiheen alkaessa terveitä, mutta vain kuukautta myöhemmin tilanne oli toinen.

Varsinaisten artikkeleiden ohella kotiseutulehdessä on myös Joutsan Kotiseutuyhdistyksen aiemmin julkistaman kirjoituskilpailun satoa.

Joutsan Kotiseutulehti vuosimallia 2020, järjestyksessään 11. Joutsan Kotiseutuyhdistyksen lehti, on lähes 60-sivuinen mielenkiintoinen yhdistelmä mennyttä ja nykypäivää. Paitsi aiheidensa, myös kestävän sivumateriaalinsa ansiosta lehti ei kulu yhdestä lukukerrasta, vaan siihen voi palata myöhemmin uudelleen. Lehteä tehdessä on myös ajateltu lukumukavuutta siinä, että lehti on taitettu väljästi ja fontti on melko suurta.

Sellaiselle lukijalle, joka ei muuten erityisemmin seuraa Joutsan Kotiseutuyhdistyksen toimintaa tai vieraile Talomuseolla, Kotiseutulehti tuo osaltaan näkyväksi sen työn, mitä kotiseutuyhdistys Joutsassa tekee. Se on iso työ oman kotiseudun kansanperinteen eteen ja se työ ansaitsee tulla näkyväksi.

Tarja Kuikka

Vuoden 2020 Joutsan Kotiseutulehti kertoo muun muassa Lamminmäen postipysäkin historiaa. Kuvassa Lamminmäen vanhassa tuvassa Toivo Mutkala (vas.), Väinö ja Nestori Kuitunen sekä Nestori Kuitusen vaimon täti. Postihylly kuvan ylälaidassa. Kuva: Maija ja Matti Koivula.