Viitaten Itä-Häme (5.1.2021) ja JS (7.1.2021). Joutsan kirkonkylän osayleiskaavaehdotus etenee. Ehdotuksessa on kunnianhimoisesti kaavailtu tontteja 1.300 asukkaalle, joista murto-osa kunnan omistamalle maalle. Onko lähtökohta oikea? Eikö ensin pitäisi tulla liiketoiminnan mahdollisuudet, yrittää ja onnistua. Sitä kautta luoda työpaikkoja, elinmahdollisuuksia ja hyvinvointia. Uskon, että tarvittaessa asuntoja ja tontteja löytyy sitten, tarvittaessa, nopeastikin.

Suurin huoleni onkin paikallinen hiljainen ja salaileva kulttuuri. Onko tulevassa kaavassa (salaisesti) suunniteltu ja sovittu, mahdollisimman mittavasta rakennuspaikkojen kaavoittamisesta ja nimenomaan yksityisten maaomistajien maille? Onko jo suunniteltu tulevien rakennuspaikkojen kiinteistöverottamista? Kiinteistöveron 12a-pykälän mukaan, kunta voi verottaa 2–6 prosenttia tontille lasketusta arvosta. Tyhjien tonttien arvon arviointi, onkin veron ”määrääjän” paikallisen kunnan viranhaltijan tehtävä. Onko suunnitelmissa paikata kunnan heikkoa taloutta kiinteistöverotuloilla? Nopeasti laskien: rakentamaton rakennuspaikka, arvo 50.000 euroa (ja siitä ylöspäin), kiinteistövero 6 %, sata rakennuspaikkaa. Ojalan laskuopin mukaan, se tekee jo, jotain 300.000 euroa. Tuhat rakennuspaikkaa onkin jo miljoonien luokkaa, vuosittain. Liki ehtymätön rahasampo on keksitty. Kun kirkonkylä on kaavoitettu ja rahat törsätty, jatketaanko Pärnämäessä vai Marjotaipaleessa? Vireään kylään, Mieskonmäkeenhän olisi tilaus tuhansille rakennuspaikoille. Entäs Riionmäki? Eikö Riionmäen rakennuspaikoille voi laittaa lisäarvoa (€), maisema- ja näköalaperusteilla?

Kiinteistöveron oikeudenmukaisuus on muutenkin kyseenalainen. Kiinteistöverohan ei millään tavalla perustu verovelvollisen veronmaksukykyyn. Meneillään oleva rakennemuutos tuo asian hyvin esille. Aikoinaan, perheelle on rakennettu talo ja ajan kuluessa sitä on jäänyt asumaan yksinäinen mummo. Talon arvo on romahtanut nollaan, eikä myymistä voi ajatella. Eihän rahoilla saa asuntoa. Kuitenkin mummo joutuu ylläpitämään turhia neliöitä/kuutioita ja niistä koituvia haasteellisia kustannuksia. Edellä mainitun lisäksi verottaja muistaa, verottaa turhista neliöistäkin. Aivan samoin käy rakentamattoman tontin kiinteistöveron kanssa. Viranhaltija määrittelee arvon ja sen pohjalta verotetaan. Kuitenkaan tontille ei ole olemassa asiallista ostajaa, eikä rakentamistarvetta ole. Kallista on omistaa tyhjä tontti, tilkku maata.

Paikallinen media, vallan vahtikoira. Väkisinkin tulee mieleen laajempi yhteenliittymä omia kuntalaisia vastaan. Paikallinen media ei ole millään muotoa kertonut kiinteistöveromahdollisuuksista ja kaavailuista. Paikalliselta medialta toivoisi kunnianhimoisempaa otetta tehtäväänsä. Selvitettävää olisi esimerkiksi kuinka monen kuntapäättäjän ja vaikuttajan maalle on kaavoitettu rakennuspaikkoja. Kävikö taas joutsalaiseen tapaan: ”oman kylän poikaa potkitaan ja maksakoon”. Kunnalta toivoisi suurempaa luovuutta. Eikö kannattaisi kaavoitus suunnata maksukykyisiin maanomistajiin. Alueelta löytyy suurten, kansainvälisten metsäyhtiöiden maita. Kaavoittamalla ne rakennuspaikoiksi kunta varmistaisi merkittävät verotulonsa, maksukykyä kun heillä on. Samalla kunta osoittaisi ihailtavaa ”Robin Hood -henkeä”

Mielestäni kyseessä on sen verran merkittävä asia, että se vaatii avointa keskustelua ja vastauksia. Kansalaisena vaadin, sekä toivon kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan esiin tulemista, vastaavan kysymyksiin ja ylläpitävän rakentavaa keskustelua. Toivon myös kaikkien muidenkin kuntapäättäjien osallistuvan keskusteluun. Erityisesti toivon kuntalaisilta heräämistä, onko taas verotaakka kasvamassa?

Aaro Partanen

Puheenvuoro-palstan kirjoitukset ovat Joutsan Seudun lukijoiden mielipidekirjoituksia.

JS selvitti kaavoitusta

Kiitoksia Aaro Partaselle tuoreista näkökulmista. Paikallislehti Joutsan Seudun toimitus tarttui haasteeseen ja selvitti Partasen esille nostamia asioita.

Pelko siitä, että yleiskaavoitus synnyttäisi kunnalle kiinteistöveron ”rahastusautomaatin” on nähdäksemme turha. Kiinteistöveron kohteeksi joutuvia uusia tontteja syntyy vasta asemakaavan laadinnan yhteydessä. Asemakaavaa taas ei voida laatia kenenkään yksityisen maille ilman maanomistajan suostumusta. Kunta ei siis voi pakolla kaavoittaa tontteja kenenkään maille.

Joutsan Seudun tietojen mukaan kaavoitettavien alueiden omistajien joukossa ei ole ketään kuntapäättäjiä. Mikäli on, uskomme, että tällaiset kytkökset tulevat kaavoitusvaiheessa ”naapurivalvonnan” kautta esille. Ja joka tapauksessahan maata kaava-alueella omistava kuntapäättäjä joutunee jääväämään itsensä päätöksenteosta.

Markku Parkkonen
Päätoimittaja
Joutsan Seutu

Tagged with →