Seutukunnallamme on totuttu kuulemaan huonoja uutisia elinkeinojen ja talouden kehityksestä. JS n:ro 48:n kirjoitus, kullan ja sinkin etsinnästä alueella luo uskoa parempaan huomiseen.

Malminetsintä on kokonaisuudessaan pitkäjänteistä ja usein jopa vuosikymmeniä kestävä, luonnontieteellis-teknis-taloudellinen arviointiprosessi, johon vaikuttavat luonnonvarojen lisäksi taloudelliset, ympäristölliset sekä monet yhteiskunnalliset tekijät. Malminetsinnän yhteydessä maa- ja kallioperästä saatua tietoa voidaan hyödyntää monipuolisesti, esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja ympäristönhoidossa. Malminetsintä tuo Suomeen merkittäviä kansainvälisiä rahavirtoja. vuonna 2018 suomessa käytettiin malminetsintään 70,4 miljoonaa euroa. Malminetsinnän investoinnit ovat kasvaneet vuosittain noin 15 %. Nykyisenä korona-aikana vaikeaa tilannetta helpottaa jokainen investointi alueelle. Kun huomioidaan koronan vuoksi menetetyt tulot Suomessa, tuovat malminetsinnän tulot helpotusta tilanteeseen.

Uusin malminetsintälupahakemus alueella koskee kultaa ja sinkkiä. Kullan arvo, tärkeys ja käyttö ovat kaikille tuttuja. Sinkin tärkeys voi olla hieman epäselvempi. Sinkki on maailman neljänneksi käytetyin metalli raudan, alumiinin ja kuparin jälkeen. Jokainen metallimies tietää sinkin tärkeyden teräksen ruostesuojauksessa. Monissa metalliseoksissa sinkillä on tärkeä osa. Sinkkiä käytetään esimerkiksi rakennus-, kumi-, auto-, lääketeollisuudessa ja kuluttajatuotteiden valmistuksessa. Sinkkikloridi on tärkeä aine kemianteollisuudessa, sillä voidaan korvata esim. haitallisia aineita puunkyllästyksessä. Liikenteen sähköistämisessä ja päästöjen vähentämisessä sinkillä tulee olemaan vielä merkittävämpi asema akuissa ja paristoissa. Kuluneina vuosina media on kertonut sinkin avusta flunssaoireiden hoidossa, mikä näin korona-aikana on tärkeää huomioida. Hivenaineena sinkillä on suuri merkitys normaaliin kasvuun, kehitykseen, haavojen paranemiseen, haju- ja makuaistiin, ihon, hiusten ja kynsien hyvinvointiin. Sinkin puute heikentää merkittävästi aivojen kehittymistä.

Boliden Kokkola Oy:llä on Kokkolassa Euroopan toiseksi suurin sinkkitehdas. Kaikkien, ei vähiten ympäristön, etu on raaka-aineiden tuottaminen Suomessa, lähellä, vastuullisesti ja kestävästi. Vaihtoehtoisesti toiminta voidaan ulkoistaa, kehittymättömään, korruptoituneeseen kolmanteen maailmaan, yleisesti tunnetuin seurauksin.

Kenellekään ei lienee epäselvää kultakaivoksien Suomeen tuoma työ ja vauraus. Tärkeimpänä esimerkkinä Kittilän kultakaivos, joka on jo tuonut Suomeen noin kahden miljardin euron investoinnit. Suoraan kaivos työllistää noin tuhat henkeä, välillisistä puhumattakaan. Kainuuseen on rakenteilla noin 240 miljoonan euron akkukemikaalitehdas.

Nyt on kuitenkin huomioitava, että seutukuntamme alueella on kyseessä vasta malminetsintälupahakemus. On tärkeää huomioida, että alle yksi tuhannesta malminetsintähankkeesta johtaa kaivoksen perustamiseen. Tässä vaiheessa ”ongelmakaivoksella” pelottelu on vastuutonta ja tuomittavaa. Kaikki tieto, sekä uusi että vanha, alueen luonnosta, maaperästä, mineralogiasta yms. on tärkeää ja meidän kaikkien etu.

Kaivosteollisuutta ja malminetsintääkin kohtaan on osoitettu aiheettomia syytöksiä ja väitteitä. Valtaosa väitteistä perustuu ennakkoluuloihin, tietämättömyyteen, sekä heikkoon sivistykseen. Erityisesti on hyvä huomioida, tarkoituksellisesti, yleensä aatteellisista syistä levitettävä väärä tieto. Väärän ja virheellisen tiedon levittäminen on vastuutonta ja vahingollista. Toivon erityisesti kunnan henkilöstön ja meidän päättäjien kantavan riittävän vastuun asiasta ja perehtyvän syvällisesti asioihin. Kokemuksellaan, osaamisellaan ja auktoriteetillaan kunnanhallituksen puheenjohtajalla on merkittävä rooli asiallisen keskustelun ylläpitämisessä, huhujen ja virheellisten tietojen oikaisemisessa ja pois kitkemisessä.

Alueella vapautuu henkilöstöä ja osaamista mm. turvetuotannon alasajon myötä. Elinkeinoelämän ja kunnan etujen kannalta on tärkeää löytää korvaavia toimintoja alueelle. Korkean erityisosaamisen lisäksi malminetsintä tarvitsee vahvaa, reipasta, paikallista työvoimaa ja osaamista, mm. Maanrakennus-, kuljetus-, huolto-, ylläpito-, korjaus yms. palveluissa. Yhteistyön syventyessä ja osaamisen laajentuessa alueelle kehittyy laajempaa ja kehittyneempää osaamista.

Kuntaa edustavien toimijoiden aktiivisuuden tuntien, voidaankin olettaa Joutsan elinkeinokoordinaattorin, sekä kunnanjohtajan olevan tiiviissä yhteistyössä malminetsijöiden parissa. Heidän tekemä työ malminetsijöiden tarpeiden ja paikallisten palvelujen yhteensovittamiseksi ja kehittämiseksi on ensiarvoisen tärkeää. Kuntapäättäjänä ja äänestäjien valtuuttamana toivonkin tuloksien pikaista julkituomista. Vaikka vielä ei olisi mitään merkittävää harppausta tapahtunut, on avoin, rakentava ja tulevaisuuteen katsova tiedotus sekä keskustelu tärkeää.

Rakentavin yhteistyöterveisin

Jussi Lehtonen
Valtuuston 1. vpj (ps)

Puheenvuoro-palstan kirjoitukset ovat Joutsan Seudun lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Tagged with →