Kuntalain mukaan ”asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan”. Tätä oikeutta voidaan edistää esimerkiksi järjestämällä kuulemistilaisuuksia.

On hienoa, että tällaisia tapahtumia järjestetään. Elävä elämä on kuitenkin vuosien aikana opettanut, että kuulemistilaisuudet voivat luonteeltaan olla kovin erilaisia. Toisissa on aitoa kuuntelemista ja kuulemista, toisissa taas ollaan vain kuuntelevinaan. Laki ei pysty pakottamaan aitoon kuuntelemiseen puhumattakaan huomioon ottamisesta.

Luhangan kunnan järjestämässä kuulemistilaisuudessa 25.11. aiheena oli Luhangan kunnan sosiaalipalveluiden viranomaistehtävien ulkoistus. Lähdinpä minäkin edellisenä päivänä saamani vinkin perusteella katsomaan pikavauhtia kutsuttuun tilaisuuteen, mistä on kysymys ja kuinka kuntalaisia kuunneltaisiin.

Ongelmana oli epävarmuus siitä, mitä ”sosiaalipalveluiden viranomaistehtävien ulkoistuksella” tarkoitettiin. Joutsan Seutu oli uutisoinut etusivullaan jo 11.11. kunnanhallituksen päätöksestä laittaa perusturvajohtajan virka hakuun nykyisen viranhaltijan jättäessä tehtävänsä joulukuun alkupuolella. Tarkoittivatko nämä ehkä samaa asiaa? Kyllä tarkoittivat, se selvisi jo tilaisuuden alussa.

Mutta kuinka oli mahdollista, että kunnanhallitus oli tehnyt päätöksen sosiaalipalveluiden ulkoistamisesta 26.10., mutta kunnanjohtaja Kärnä kysyy kuntalaisten mielipidettä hankkeeseen vasta 25.11.? Tähän kysymykseen ei selvyyttä saatu, vaikka kävi ilmi, että kunnanhallitus oli käsitellyt asiaa uudelleen kokouksessaan 19.11. Tilanne sai entistä sekavamman luonteen, kun selvisi, että kunnanjohtajalla ja eräillä kunnanhallituksen jäsenillä oli erilainen käsitys viimeisimmän kokouksen päätöksistä.

Yhtä kaikki kuulemistilaisuuden aikana kirkastui, että kyseessä ei ollut niinkään kuntalaisten vaan pikemminkin kunnanjohtajan kuulemistilaisuus. Vaikka kunnanjohtaja oli moneen kertaan perustellut oman kantansa sosiaalipalvelujen ulkoistamisesta Jyväskylän kaupungille, hän ei onnistunut vakuuttamaan kuulijoita sen oikeellisuudesta.

Luottamusta kuntalaisiin ja heidän kuulemiseensa tuskin rohkaisi Kärnän ilmoitus suunnitelmista lakkauttaa lautakunnat, mikä veti salin hiljaiseksi. Lautakunnat ovat kuitenkin tärkeä kanava ja hieno perinne kuntalaisten suoralle osallistumiselle kunnan hallintoon. Taisipa jonkun mieleen hiipiä kysymys, tahtooko Kärnä lakkauttaa koko kunnan?

Aluehallintovirasto (AVI) on velvoittanut Luhangan kunnan järjestämään asianmukaiset sosiaalipalvelut 31.12.2020 mennessä. Vaatimus on seurausta sosiaalipalvelujen ostopalvelusopimuksen päättymisestä Joutsan kanssa maaliskuun lopussa.

Kunnanjohtajan huoli asian hoitamisesta ja kuntoon laittamisesta on ymmärrettävää ja oikeutettua. Epäuskottavaa sen sijaan on, että muita vaihtoehtoja kuin Jyväskylän kanssa tehtävä sopimus ei olisi olemassa. Kiireen ja AVI:n ”ukaasin” nimissä yritetään nyt viedä läpi sopimusta, jonka ehtoihin kuntalaiset ja päättäjät eivät ole ennättäneet perehtyä, vaikka edellisen sopimuksen raukeamisesta on kohta kahdeksan kuukautta.

Valtakunnallinen maakuntasoten valmistuminen on epävarmaa, vaikka asia on tulossa eduskunnan käsittelyyn joulukuussa. Juuri epävarmuus tulevasta kehottaa välttämään sitovan ja kalliin sopimuksen tekemistä Jyväskylän kanssa. Samasta syystä perusturvan johtajan virkaan tulisi mielestäni pikaisesti palkata virkaa toimittava työntekijä määräaikaisesti. AVI:n edellyttämät sosiaalipalvelut voidaan ostaa entiseen tapaan jostakin naapurikunnasta, kun vakavissaan neuvotellaan.

Seuraavassa kunnanhallituksen kokouksessa testataan, kuulevatko päättäjät kuntalaisten viestin, joka kuulemistilaisuudessa oli harvinaisen yksimielinen.

Juhani Räsänen

Puheenvuoro-palstan kirjoitukset ovat Joutsan Seudun lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Tagged with →