default

Joutsan kunnanhallitus vahvisti maanantain kokouksessaan esityksenä valtuustolle vuoden 2021 talousarviosta ja vuosien 2022–2023 taloussuunnitelmasta. Leimaa näille antavat mittavat investoinnit ja koronakriisin vaikutukset.

Kahtena seuraavana vuonna kunta investoi reilulla kuudella miljoonalla sote-rakentamiseen, kuten Sakuko-osastoon sekä hammashuollon ja ruokapalveluiden rakennukseen. Lainakanta onkin vuoden lopussa 2020 16.130.000 e, ja se kasvaa 31.12.2022 mennessä summaan 22.610.000. Lainamäärää merkittävästi kasvattaa syksyllä valmistunut sote-keskus.

Viime metreillä uuden budjetin tuloksen alijäämäksi puristettiin -474.000 euroa ja vuosikatteen arvioidaan olevan 890.000 plussalle. Tähän liittyy maanantain kokouksessa tehty muutos, jolla perusturvan määrärahasta vähennettiin 300.000 euroa kohdistuen palvelusetelien oston ylimääräiseen varaukseen lyhytaikaisissa hoidoissa.

– Kova syksy, kahden miljoonan miinuksesta kuitenkin lähdettiin, ja sitä saatiin supistettua aika hyvin. Perusturvassa on koko ajan painetta menonlisäyksiin ja asetimmekin sille raameihin 250.000 euron toiminnan sopeuttamisvaatimuksen per suunnitelmavuosi, kuvaili kunnanjohtaja Harri Nissinen budjettia.

Kuntatalouden tilanne ylipäänsä on epävakaa ja koronakriisin vaikutukset heijastuvat voimakkaasti kuntatalouden ennakoitavuuteen ja kehitysnäkymiin. Vuoden 2021 vaikutuksia on vaikea arvioida, sillä tilanteen kehittymisestä ei ole varmaa tietoa. Valtio on tukenut kotitalouksia, yrityksiä ja kuntia suoraan useilla toimenpiteillä vuoden 2020 aikana annetuissa lisätalousarvioissa, mikä on Joutsan kunnan osalta muuttanut verotulojen ja valtionosuuksien suhdetta.

Yhteisöveron osalta valtio päätti korottaa kuntien jako-osuutta. Näiden seurauksena yhteisöveron tuoton ennakoidaan olevan vuonna 2021 kaikkiaan 2.089.000 euroa.

Merkittävä kuntalouteen merkittävä menoerä on kunta-alan sopimusratkaisu, jonka on arvoitu lisäävän työvoimakustannuksia 2,07 prosenttia sopimuskaudella 2020–2022, mikä tarkoittaa Joutsan osalta noin 0,35 M lisämenoja. Joutsan kunnassa haasteita aiheuttaa tulo- ja menokehityksen rakenteellinen epäsuhta, joka on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Ikäihmisten määrä kasvaa vauhdilla lisäten palvelutarvetta ja sote-menoja. Samanaikaisesti työikäisen väestön määrän pieneneminen heikentää veropohjaa ja asukasluku vähenee.

Alhaisen korkotason vuoksi korkomenojen ei odoteta nousevan vuonna 2021 ja korkomenoiksi vuodelle 2021 on arvioitu 60.000 euroa. Suurin rahoitustuotto Joutsan kunnalle on Suur-Savon sähkön osinkotuotot, joita on arvioitu tulevan 183.000 euroa. Lisäksi rahoitustuotoissa on huomioitu A. Reponen Oy:n yrityssaneerauksen mukaiset tulot 62.000 euroa.

Joutsan osalta kunnallisverokertymä on jäämässä vuonna 2020 ennakoitua alhaisemmaksi koronpandemian myötä. Syksyisen verokertymän myötä näyttää, että kunnallisvero olisi jäämässä vuoden 2019 tasolle ja vuodelle 2021 ei odoteta kasvua kunnallisveron osalta. Vuonna 2021 kunnallisveron tuoton arvioidaan olevan 11.906.000 euroa.

Kiinteistöveroselvitystä jatketaan vuonna 2021 ja kiinteistöverorekisteri on tarkastettu vuoden 2019 lopulla. Mikä selvitys valmistuu vuoden aikana ja kiinteistörekisteri saadaan ajan tasalle, on odotettavissa 5–8 prosentin kiinteistöveron määrän kasvu tulevina vuosina.

Joutsan vuoden 2021 talousarvion kokonaismenot (toimintakulut + investoinnit) ovat 45 M. Vuosina 2022–23 tilikauden tuloksen ennustetaan syvenevän noin -1,6 M tienoille tuloslaskelmassa.

Janne Airaksinen

Näillä toimilla taloutta tasapainotetaan Joutsassa

Talousarvioon on listattu erillinen taulukko toimista talouden tasapainottamiseksi taloussuunnitelmien vuosina 2022 ja 2023.

Vuosina 2022–23 kiinteistöveroselvitys tuo sille saralle lisätuloa 150.000 euroa vuosittain. Perusturvan toimintaa sopeutetaan 250.000 eurolla kahtena vuotena. Tässä kohtaa tarkastellaan omana tuotantoja tehtyjen hoitopäivien hintoja verrattuna yksityiseen puoleen, ja sen suhdetta paljonko ostetaan palveluja ulkopuolelta.

Vuonna 2023 omaisuutta on merkitty myytävän 1.000.000 eurolla. Tämä sisältää mahdollisesti kiinteistöjen, osakkeiden ja puun myyntiä. Myös yksittäisten metsäkiinteistöjen myyminen tulee kyseeseen. Kunnalla on metsää 1.100 hehtaaria.

Henkilöstösäästötavoite on 100.000 euroa, tässä mennään ensisijaisesti eläköitymisten kautta. Laitoshuollossa ja teknisen osaston huoltoryhmässä on yhden henkilön sopeutustarve kummassakin.

Veroprosentin korottaminen 0,5 prosentilla oli ensiksi luvassa vuonna 2022, mutta se siirrettiin vuoteen 2023. Teko tuottaa 283.000 euroa.

Janne Airaksinen

Yläkuva: Joutsan tulevien vuosien suurimmat investoinnit keskittyvät sote-keskuksen ympäristöön. Kuva: Heikki Utula.

Tagged with →