Kirkkoneuvosto käsitteli ja saattoi toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2021 sekä toiminta- ja taloussuunnitelmat vuosille 2022–2023 siihen kuntoon, että kirkkovaltuusto voi ne käsitellä kokouksessaan 9.12.

Kirkkoherra Tuula Leppämäki arvioi katsauksessaan tulevan vuoden toimintaan, että jo pari vuotta valmisteltu seurakunnan oma strategia hyväksyttäneen ensi vuoden alussa.

– Teemavuosi nimeltä Meidän seurakunta ja melkein valmis strategiamme ovat hyvin linjassa koko kirkon strategian kanssa. Strategiassamme hallintorakennetta on tarkoitus keventää ja edustuksellisuuden päällekkäisyyttä vähentää. Näin seurakuntamme muuttuu Lapuan hiippakunnan ensi vuoden toimintatavoitteen mukaisesti hallinto-organisaatiosta enemmän jumalanpalvelusyhteisöksi, kiteyttää Leppämäki lähitulevaisuuden näkymät.

Seurakunnan työyhteisöön tulevalla kirkkovaltuuston toisella kaksivuotiskaudella ei ole tiedossa suurempia muutoksia. Talouden tasapainotuksessa katse kääntyy tärkeimpänä haasteeseen saattaa kiinteistöstrategia maaliin asti.

– Seurakunnan jäsenmäärään nähden kiinteistöjä on liikaa. Lisäksi ne ovat huonokuntoisia, toteaa kirkkoherra Leppämäki tekemässään katsauksessa tulevan vuoden toimintaan.

Tämä tarkoittaa kipeitäkin päätöksiä, jos vertaa kolmen itsenäisen seurakunnan aikaan vielä yli kymmenen vuotta sitten. Hänen mukaansa seurakunnan perustehtävän näkökulmasta kokoontuminen tulevaisuudessa saattaa tapahtua muuallakin kuin seurakunnan omissa tiloissa.

– On myös muistettava digitalisaation tuomat muutokset seurakuntaelämään. Tietotekniikan välityksellä tapahtuvan kokoontumisen ja vuorovaikutuksen merkitys kasvaa tulevaisuuden seurakuntatyössä. Merkittäviä kohtaamisia tapahtuu verkossa, jota voidaan kutsua kirkon eteiseksi.

Lapuan hiippakunnan yhteyteen siirtymisen tuomat muutokset alkavat hiljalleen vakiintua seurakunnan toimintakulttuuriin. Kuluneena vuonna alkanut tukitoimien yhteistyö, Lapuan hiippakunnan aluekeskusrekisteri ja yhteinen taloustoimisto Muuramen ja Toivakan kanssa ovat muutoksia, joiden lautta työvoimaresursseja siirtyy yhä enemmän perustehtävän hoitamiseen.

Seurakunnan ensi vuoden painopiste kulkee teemalla Meidän seurakunta. Joutsan seurakunnan yhteisöllisyyttä halutaan rakentaa siten, että seurakuntalaisuus ja vapaaehtoisuus vahvistuvat. Seurakuntalaisten ja seurakunnan alueella vaikuttavien toimijoiden kanssa verkostoidutaan. Näin seurakunta rakentuu yhä enemmän seurakuntalaisten aloitteellisuuden ja kykyjen varaan.

– Tavoitteena on, että jokainen seurakuntalainen kokee seurakunnan itselleen entistä merkityksellisemmäksi. Vuorovaikutusta lisätään niiden kanssa, jotka eivät ole enää tai vielä seurakunnan jäseniä. Työntekijän rooli muuttuu yhä enemmän mahdollistajan ja valmentajan rooliksi, tiivistää Leppämäki.

Janne Airaksinen

Nenän pää on jo hieman pinnalla – silti tiukat ajat taloudessa jatkuvat

Joutsan seurakunnan vuosikatteen arvioidaan muodostuvan ylijäämäiseksi 197.911 euroa ja tilikauden ylijäämäksi tulisi 129.491 euroa. Tulokseen vaikuttaa talousarviossa huomioidut kolme rantatontin määräalakaupat nettona 130.000 euroa Iso-Säynjärven rannalta. Toinen iso asia on kirkollisveron nosto ja sen myötä verotulojen kasvu noin 40.000 eurolla.

Hallintojohtaja Heikki Kangas toteaa, että rantatonttien myynnit ovat kertaluonteisia eriä. Tontteja on yritetty saada kaupaksi vuosikausia, ja sattui nyt vain onnistumaan tähän saumaan. Tiukat ajat jatkuvat, vaikka budjetin suunnitelmavuosien 2022–2023 näyttävätkin Kankaan kuvailun mukaan, että ”nenän pää on jo hieman pinnalla” taloudellisessa mielessä. Tosin tonttien myynti on kirkkohallituksessa siunattavana, mikä pidentää byrokratiaan kuluvaa aikaa normaaleihin tonttikauppoihin verrattuna.

Muita vuodelle 2021 taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat tiedossa oleva testamentti. Tämän toteutuminen ei Kankaan mukaan ole varmaa, eikä siitä näin ollen ole kerrottu mitään yksityiskohtia julkisuuteen.

– Toteutuessaan vapaa-ajan tonttien myyntitulot ja testamenttitulo parantavat seurakunnan rahoitustilannetta merkittävästi. Vapaa-ajan tontteja on edelleen seurakunnalla myytävänä, kertoo hallintojohtaja Kangas.

Paljon myös on kiinni seurakunnan piakkoin tekemästä kiinteistöjen 10 vuoden PTS-suunnitelmasta. Lyhenne tarkoittaa pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmaa. Sen avulla saadaan tarkempaa tietoa kiinteistöjen tämänhetkisestä tilasta, ylläpitokuluista ja tulevista remonttitarpeista. PTS:n avulla seurakunnalle tehdään kiinteistösuunnitelma, mikä näyttää, mihin kaikkeen yhteisön rahat riittävät.

Vuoden 2021 talousarvion verotulokertymäksi on arvioitu 890.000 euroa (ta 2020, 850.000). Valtionosuus määräytyy kunnan väkiluvun mukaan, vuoden 2021 talousarviossa se on 99.122 e (ta 2020, 100.000). Henkilöstökulut vuoden 2021 talousarviossa on 577.230 e (ta 2020, 581.366 e).

Puunmyyntituloiksi on arvioitu 130.300 euroa (ta 2020, 120.000 e) ja metsänhoitokuluiksi 26.500 euroa (ta 2020, 18.900 e).

Seurakunnan jäsenmäärä jatkaa vähenemistään yhdessä kunnan väkiluvun vähenemisen kanssa. Verotulojen vähenemisen hidastamiseksi kirkkovaltuusto päätti nostaa 1,9 kirkollisveroprosentin 2,00 prosenttiin vuodelle 2021. Veronkorotusta on seurakunnassa pidetty tarpeellisena, jotta seurakunta pystyy vastaamaan toiminnan tasosta ja kiinteistöjen ylläpitämisestä.

Janne Airaksinen

Kuva: Markku Parkkonen

Yläkuva: Joutsan seurakunta sai myytyä kuvan maisemassa Iso-Säynjärven rannalta kolme vapaa-ajanrakennustonttia. Kaupat toteutuvat käytännössä vuoden 2021 puolella, sillä kirkon byrokratian vuoksi päätökset täytyy kierrättää vielä kirkkohallituksen hyväksyttävänä.

Tagged with →