Kanadalaisella malminetsintäyhtiö Mawson Oy:llä on ollut jo vuodesta 2015 lähtien vireillä lupahakemus malminetsintään Luhangan ja Jyväskylän raja-alueille Hauhanjärven pohjoispuolelle. Nyt lupahakemus on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) toimesta kuulutettu ja sitä pidetään nähtävillä muun muassa Luhangan kunnassa 26.11. asti.

Alue on hakemuksissa saanut nimen Vatsa ja sillä on kokoa 370 hehtaaria. Tarkemmin alue sijaitsee Herapohjassa sekä Luotomäen ja Luotojärven ympäristöissä. Suurin osa paikasta rajautuu Jyväskylän puolelle, mutta alue sen kaakkoiskulmasta kuuluu Luhangan kuntaan.

Mawson Oy:llä on aiempien toimijoiden tietoja sen verran käytettävissä, että jossain alueella sijaitsee kultaesiintymä, joka nykyisillä kullanhinnoilla olisi taloudellisesti hyödynnettävissä. Tämän varmistamiseksi tarvitaan kuitenkin paljon lisätutkimuksia.

Operaatiopäällikkö Tapani Hyysalo Mawson Oy:stä vahvistaa, että heillä on mielenkiintoa alueeseen.

– Kyllä siellä kulta haisee. Se ei ole kuitenkaan ollut yhtiölle ykkösprioriteetin alue, koska meillä on kädet täynnä työtä Ylitornion ja Rovaniemen seutujen projekteissa. Jollain aikavälillä teemme Vatsan alueilla tutkimuksia, mutta voi hyvin olla, ettei näin tapahdu edes vielä seuraavan vuoden aikana, toteaa Hyysalo.

Viiden vuoden viive käsittelyssä johtuu ruuhkasta Tukesin suunnassa, sillä virastolle jätetään joka vuosi enemmän hakemuksia malminetsinnästä kuin se ehtii käsittelemään.

Paikka on kiinnostanut malminetsijöitä kauan, ja tutkimuksia on harjoittanut useampikin firma. Terra Mining Oy on vuonna 1992 tehnyt alueella 30 syväkairausreikää. Tuloksena paikannettiin kultaesiintymä, joka on vähintään 800 metriä pitkä ja 20–50 metriä leveä. Tuolloin esiintymässä arvioitiin olevan vähintään miljoona tonnia kultapitoista kiveä, jonka kultapitoisuus oli 1,73 grammaa tonnissa. Parhaan kultalävistyskairauksen pituus oli seitsemän metriä ja siinä kultapitoisuus oli 6,5 grammaa tonnissa.

Sen jälkeen valtausoikeudet ovat vaihtaneet omistajaa siten, että mukana ovat olleet ScanMining Ab ja Lappland Goldminers Oy, jonka viimeksi mainitun valtausoikeudet raukesivat 2012.

Mawson jatkaa samoilla jäljillä Herapohjan, Luotomäen ja Luotojärven ympäristöissä. Tyypillistä on, etteivät malminetsijät saa käsiinsä kovin tarkkoja tietoja toistensa tekemistä. Varmaa kuitenkin on, että alueella on ennestään kairattu.

Yhtiön mukaan suunnitellut toimenpiteet ovat tavanomaisia malmitutkimuksia, joiden vaikutukset vesistöihin, ihmisiin, pohjavesiin, ympäristönsuojeluun tai maankamaraan ovat hyvin vähäiset tai niitä ei ole lainkaan. Syväkairausten tarpeeksi on laskettu useita tuhansia metrejä ja jakautuvat useamman vuoden ajalle. Myös magneettisia mittauksia tullaan tekemään. Hakija kertoo, että sen käyttämissä etsintämenetelmissä ei synny kaivannaisjätettä

Kun etsintä aikanaan alueella päättyy, tutkimuskaivannot täytetään ja maisemoidaan sekä kairanreikien suojaputket katkaistaan hieman maanpinnan yläpuolelta. Ne hatutetaan ja jätetään paikoilleen mahdollisten jatkotutkimusten varalta. Vettä vuotavat kairanreiät tukitaan. Mahdollisessa koelouhinnassa syntyneet louhokset täytetään maa-aineksilla siten, että niistä pääsee helposti nousemaan ylös.

Hakemusalueen läheisyydessä on yksityisomistuksessa oleva muutaman hehtaarin Aukeasuon luonnonsuojelualue. Länsipuolelle taas sijoittuu osa Putkilahden Natura-alueesta. Kummatkin on rajattu malminetsintäalueen ulkopuolelle.

Janne Airaksinen

Yläkuva: Näin Mawson Oy:n malminetsintäalue rajautuu maastossa. Kaakossa se ulottuu Luhangan alueelle. Kaaviossa näkyvät myös luonnonsuojelu- ja Natura-alueet, jotka on rajattu etsinnän ulkopuolelle. Lähde: Tukes karttapalvelu.

Kuva on otettu Luotojärvelle menevän metsätien päästä, joka sijaitsee Jyväskylän alueella ja josta on Luhangan kunnan rajalle 1,5 kilometriä. Tässä maisemassa on tietojen perusteella porattu lukuisia tutkimusreikiä aikojen saatossa, mutta jäljet niistä ovat hävinneet maastoon melko lailla tyystin.

Tagged with →