Joutsassa kesäasukkaana vaikuttava Lars Wulff sai äskettäin valmiiksi pitkän rakennusprojektinsa rantasaunan parissa Pärnämäessä. Hirsinen rantasauna seisoo nyt ylväänä lammen rannalla, ja sen tie Joutsan Pärnämäkeen on kertomisen arvoinen.
Ensinnäkin kyse on lähes 130 vuotta vanhasta rakennuksesta. Historiallista arvoa sille lisää seikka, että hirret on alun perin kasattu asuinrakennukseksi Laatokan läheisyyteen luovutetussa Karjalassa. Rakennus on peräisin jostain vuosien 1893–1894 tienoilta.
Sieltä hirret on siirretty ennen sotien aikaa Keravalle, ja niistä tehtiin asuintalo. Miten siirto on tehty, ei ole tiedossa, mutta vaikka junayhteyttä on epäilemättä hyödynnetty osaan matkaa, siltikin operaatio on ollut melkoinen tuon ajan liikennevälineillä ja tieyhteyksillä.
Keravalle siirrettynä talo on ollut kaksikerroksinen alkuperäisessä kunnossaan. Yläkerrassa oli kaksi huonetta, lämmitysmahdollisuus ja lautapanelointi ulkoseinissä. Vuodet vierivät, sukupolvet elivät ja ajan hammas söi tätäkin ihmisen kädenjälkeä. Rakennuksen säilymisen kannalta oli elinehto, että sen omistanut suku otti Lars Wulffiin yhteyttä.
– Ystävä kysyi minulta, että haluanko pelastaa tämän talon. Kävin katsomassa sitä, ja tutkittuani rakenteet sanoin, että ihan kamala homma, mutta kyllä mä siihen lähden, kertoo Wulff.
Päätöstä helpotti, että Wulff oli jo siinä vaiheessa Joutsan kesämökkiläinen, oli hankkinut itselleen maapaikan Pärnämäestä ja oli ehtinyt todeta tarvitsevansa rantasaunaa. Karjalais-keravalainen hirsirunkoinen talo oli muutettavissa siihen käyttöön, sen ammatiltaan timpurina toiminut Wulff tiesi heti. Päätöstä edisti sekin, että hänellä on takanaan yli 40 vuoden työkokemus rakennusalalta ja iso osa siitä on sisältänyt vieläpä korjausrakentamista.
Kiirettä hän ei projektin kanssa pitänyt, vaan remonttitahdin itselleen sopivana. Aloittamisen ja lopputarkastuksen välillä kului aikaa viisi vuotta. Nopeasti sitä ei edes olisi saanut kasaan, sillä yksi kesä meni jo hirsien hiomiseen.
– Hioin jokaisen hirren varovaisesti lamellilaikalla. Halusin vanhan patinan ja kirveen veistojäljen säilyvän. Tontin valmistamiseen rakentamista varten meni myös yksi kesä.
Hirret irrotettiin miesvoimin varovaisesti toisistaan, kun ensiksi niitä oli raotettu sen verran, että hirsiä yhdistävä tappi saatiin poikki. Huolellinen merkintä takasi, että 7,5 metrin hirret saatettiin aikanaan koota 28 neliön rantasaunaksi Pärnämäessä.
Rakentamisessa Wulff haki entisajan henkeä ja tietynlaista erämaamökin tuntua. Ylälaudoituksen materiaali on peräisin Pohjois-Savosta, terassiin on käytetty keloa ja rungon alaosaan on kiinnitetty halkaistuja heinäseipäitä.
Ikkunat ja ovet ovat alkuperäisiä, mutta ikkunoiden pielet ovat jäljitelmiä alkuperäisestä, tähän syynä oli alkuperäisten lahonnut kunto. Kattotikkaat ovat myös vanhaa mallia, mistä merkkinä on puolien kiinnitystapana käytetty niittaus.
Janne Airaksinen
Yläkuva: Lars Wulff siirsi Keravalta lähes 130-vuotiaan rakennuksen hirret Pärnämäkeen, ja rakensi niistä rantasaunan itselleen perinteitä kunnioittaen.
Loading ...
