Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun kävelin lempilenkilläni Pekkasissa. Kunnan metsässä oli tehty harvennushakkuut ja ajokone möngersi polulla vastaan. Alueella oli muikeat ulkoilumaastot ja hyvä polkuverkosto.

Ympärivuotisesti alueella liikkuivat ainakin lenkkeilijät koirineen, polkujuoksijat, maastopyöräilijät, suunnistajat ja moottorikelkkareitin käyttäjät. Hieno luontokohde ja erityisesti Häränsilmä (pieni lampi) harjuineen on pilattu konevoimin.

Jos Häränsilmän rinne piti ”puida”, se olisi voitu tehdä metsurityönä. Nyt koneet ovat ruhjoneet rinnettä ja sieltä on saatu vain kuitupuuta. Tukkipuutuloja sieltä ei kunnalle kertynyt.

Oliko alueen metsätulo niin merkittävä, että se piti edes harventaa? Luontoarvot eivät tuossa vaakakupissa mitään painaneet. On trendikästä puhua metsän terveysvaikutuksista. Stressihormonitaso ja verenpaine laskevat, silmä ja sielu lepää.

Metsästä tulee hyvä olo. Nyt minulle tuli paha olo. Järki hoi, äly älä jätä.

ärisee kaikkien alueen ulkoilijoiden puolesta,

Mari Kämppilä

Tagged with →