Joutsassa viime viikkoina tehdyt hakkuut ovat herättäneet närkästystä kuntalaisissa. Puustoa on hakattu Kangasniementien, Pertunmaantien ja Leivonmäellä Paloisentien varsilta, ja hakkuutyyli on poikinut lyhyessä ajassa varsinkin Joutsan keskustaajamassa runsaasti kritiikkiä ja yhden aiheeseen liittyvän kuntalaisaloitteenkin.

Esimerkiksi Pertunmaantien vieressä Nelostien puoleisessa päässä sijaitsevalla asuinalueella kritisoidaan sitä, miten harvaksi talojen ja Pertunmaantien välinen puusto on hakattu ja miten Nelostien liikenteen melu kantautuu nyt alueelle entistä kovemmin. Alueelta hakattiin sekä maantien varressa valtion tiealueella olleita puita että lähempänä taloja kunnan omistamalla maa-alueella sijainneita puita.

Joutsan kunnan maalla tapahtuneesta puunpoistosta vastaavan kunnan teknisen toimen metsätalousinsinööri Jere Rossin mukaan harva vaikutelma johtuu nimenomaan valtion tiealueen puuston poistamisesta.

– Suurin osa puustosta oli valtion tiealueella, josta poistettiin koko puusto. Kunnan alueelta harvennettiin lähinnä lahot koivut ja riukuuntunut lehtipuu, sanoo Rossi.

Alueen puuston arvoa liikenteen melun torjumisessa mietittiin kyllä Rossin mukaan silloin, kun puunpoistoa suunniteltiin.

– Aliskasvosta säästettiin ja puustoa yläharvennettiin poistamalla lahoja koivuja. Alueelle nousee valon lisääntyessä jo ensi kesänä 1–2 metriä korkea lehtipuuvesakko.

Pertunmaantien Nelostien puoleista vartta raivattiin viime ja toissa viikolla. Kuva: JS Arkisto / Tarja Kuikka

Kuntalaiset ovat ihmetelleet sitäkin, miksei heiltä kysytty mielipidettä siitä, haluavatko he nykyisen kaltaista harvaa hakkuujälkeä. Jere Rossin mukaan alueella tehtiin kyllä katselmusta ennen harvennusta yhteydenottojen pohjalta ja merkittiin asukkaiden toiveesta kaadettavia puita.

Joutsan kunnan teknisen toimen käyttöpäällikkö Veijo Penttinen taas sanoo osaltaan Maanmittauslaitoksen tiedottaneen etukäteen maanomistajia Joutsa-Kangasniemi-maantien tulevasta valtion tiealueen raivauksesta.

– Käsitykseni mukaan vastaavanlainen kirje on lähetetty myös mt 428 Toivola-Pertunmaa-Joutsa maanomistajille, sanoo Penttinen.

Liian rajuksi koetut hakkuut ovat joka tapauksessa herättäneet kritiikkiä ja kysymyksen siitä, että jos taajamassa asuvan yksityishenkilön pitää kysyä kunnalta lupa halutessaan kaataa tontiltaan puita, niin eikö vastavuoroisesti kunnankin pitäisi edetä hakkuuasioissa enemmän keskustellen eli kysyä mitä kuntalaiset haluavat metsänhoidolta?

– Vastavuoroisuutta pitää vielä kehittää, sanoo teknisen toimen Rossi.

Kuntalaisaloite peräänkuuluttaa monimuotoisuutta kunnan metsänhoitoon

Viime aikojen hakkuut ovat poikineet Joutsassa kunnan metsänhoitoon monimuotoisuutta peräänkuuluttavan kuntalaisaloitteen. Joutsalaisen Taneli Rasmuksen alulle panemassa kuntalaisaloitteessa peräänkuulutetaan taajamametsien ja muiden erityisiä arvoja omaavien metsäalueiden huomioimista kunnan metsänhoidon suunnittelussa nykyistä paremmin. Nykyisen järjestelmän katsotaan toistuvasti epäonnistuneen maisema-, luonto- ja virkistysarvojen huomioinnissa.

Aloitteessa todetaan, että taajamametsien hoidossa metsätalouden tuottoja tärkeämpänä pitäisi huomioida metsien rooli viher- ja virkistysalueina, suojavyöhykkeinä, lähiluontona ja osana maisemaa sekä kuntakuvaa.

– Viihtyisällä luonnolla on tutkitusti vaikutuksia muun muassa asukkaiden viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen. Tällä puolestaan on huomattavasti näiden alueiden puunmyyntituloja suurempi vaikutus kunnan talouteen ja elinvoimaisuuteen, aloitteessa todetaan.

Kuntalaisaloitteessa ehdotetaankin, että Joutsan kunta valmistelisi oman metsästrategian, jossa metsäomaisuus jaettaisiin sen arvojen mukaan taajamametsiin, virkistysalueisiin, luontoarvoltaan merkittäviin alueisiin ja talousmetsiin. Näille metsätyypeille ehdotetaan valmistelevaksi metsien erilaisia arvoja tukeva ja kasvattava hoitosuunnitelma siten, että suunnitelman valmistelisi moniammatillinen asiantuntijaryhmä ja valmisteluun osallistettaisiin myös kuntalaiset. Lisäksi aloitteessa ehdotetaan muun muassa sisällyttämään strategiaan menettelytavat, joilla kuntalaisia ja muita sidosryhmiä kuultaisiin hoitotoimenpiteisiin liittyen.

– Kokonaistaloudellisesti paras hyöty kunnan metsistä saadaan, kun muutkin arvot kuin puunmyyntituotot huomioidaan niiden hoidossa, aloitteessa todetaan vielä.

Kuntalain mukaan kuntalaisella on oikeus tehdä kunnalle aloite sen toimintaa koskevissa asioissa. Jos aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kunnan asukkaista, asia on otettava kunnassa käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta.

Tarja Kuikka

Lisää aiheesta:

JS 11.11.2020 Joutsassa raivataan tienvarsien puustoa

Tagged with →