Sähkön siirtohinnat ovat nousseet valtakunnallisen keskustelun kohteeksi Ylen uutisoinnin seurauksena. Valtakunnallisesti on todettu, että siirtohintojen nousua ei ole pystytty valvomaan siten kuin lainsäätäjä on halunnut.

Paikallislehti Joutsan Seutu selvitti Energiamarkkinaviraston tilastoista, miten siirtohinnat ovat muuttuneet Joutsan seutukunnalla eli Suur-Savon Sähkö -konserniin kuuluvan Järvi-Suomen Energian (JSE) verkon alueella vuosina 2007–2019.

Joutsan Seudun selvityksestä on havaittavissa kaksi asiaa: JSE:n siirtohinnat ovat maan keskiarvoa korkeampia ja ne myös ovat tarkastelujaksolla nousseet nopeammin kuin verkkoyhtiöiden siirtohinnat keskimäärin.

Tarkastelussa käytettiin kahta esimerkkiasiakasta: kerrostaloasukasta (sähkön vuosikäyttö noin 2.000 kWh vuodessa) ja omakotitaloasukasta (vuosikäyttö 20.000 kWh).

Kerrostaloasukkaan siirtohinta JSE:llä oli tarkastelujakson alussa vuonna 2007 noin 22 prosenttia maan keskiarvoa korkeampi.  Vuonna 2019 JSE:n hinta oli 58 prosenttia maan keskiarvoa korkeampi.

Omakotitaloasukkaalla vastaavat luvut olivat yhdeksän prosenttia ja 31 prosenttia maan keskiarvoa korkeammat.

Koko maan verkkoyhtiöiden siirtohinnat nousivat 2007–2019 keskimäärin kaksinkertaisiksi. JSE:n kohdalla hinnat nousivat samana aikana noin 2,45–2,6-kertaisiksi.

JSE:n hintoihin liittyy pieni omituisuus, sillä vuosina 2014 ja 2015 ne laskivat. Tämä johtuu JSE:n toimitusjohtaja Arto Pajusen mukaan siitä, että Energiamarkkinavirasto puuttui hinnoitteluun.

– Energiamarkkinavirasto valvoo toimintaamme tarkasti ja asettaa rajat hinnoittelulle sääntelyn kautta. Vuonna 2014 ja 2015 sääntelyn perusteella hintamme olisivat olleet yli sallitun rajan, joten alensimme hinnat sääntelyn mukaiselle tasolle, kertoo Pajunen.

Pajusen mukaan JSE:n hintojen korkeus maan keskiarvoon verrattuna johtuu verkkoalueen luonteesta.

– Sähköverkkotoiminnan kustannukset ovat noin 85–90-prosenttisesti riippuvaisia verkon määrästä. Eli verkon huollon ja kunnossapidon, vikojen korjauksen ja erityisesti verkon uusimisen kustannukset lähes pelkästään määräävät kustannustason yhtiökohtaisesti. Järvi-Suomen Energialla on verkkoa asiakasta kohti 268 metriä. Suomen keskiarvo on 145 metriä, joten JSE:n määrä on 1,9-kertainen keskiarvoon nähden. Tämä asettaa paineen korkeammalle hintatasolle ja korotuksille, mitä sen on Suomessa keskimäärin, sanoo Pajunen.

Hintojen nopea nousu JSE:n alueella puolestaan johtuu Pajusen mukaan valtion asettamista toimitusvarmuustavoitteista.

– Vuonna 2013 asetettiin toimitusvarmuustavoitteet sähkön laadulle, jonka takia lähdimme uudistamaan verkkoa taajamissa. Taajamien sähkönjakelun varmistaminen vaati käytännössä maakaapeloimaan verkot vuoden 2019 loppuun mennessä. Tarvitsimme tähän noin 30 taajaman maakaapeloinnin rahoittamiseen hintojen korotuksia. Osa kustannuksista rahoitettiin lainoilla, jotta koko kustannusta ei tarvinnut siirtää asiakkaiden hintoihin. Kaupungeissa ja taajamapainotteisissa yhtiöissä verkoista suurin osa oli jo kaapeloitu, joten investointeja siellä ei tarvittu eikä ollut tarvetta merkittäviin hintojen korotuksiin.

Kaaviossa näkyy sähkönsiirron hintakehitys 2007–2019 omakotitalossa asuvan esimerkkiasiakkaan osalta kilowattituntia kohden koko maan keskiarvona sekä Järvi-Suomen Energian osalta. Hinta sisältää perusmaksut ja verot.

Siirto maksaa monilla enemmän kuin itse sähkö

Sähkön siirtomaksujen tasolla on iso merkitys sähkönkäyttäjälle, sillä siirto maksaa monen käyttäjän kohdalla enemmän kuin itse sähköenergia.

Joutsan Seutu tarkasteli sähkönsiirron osuutta kokonaislaskutuksesta kolmen erilaisen sähköasiakkaan sähkölaskuista. Tarkastelun perusteella näyttää siltä, että siirron osuus on sitä suurempi, mitä vähemmän sähköä käyttää.

Esimerkiksi noin 2.500 kilowattituntia vuodessa sähköä kuluttavan kerrostaloasukkaan sähkölaskusta lähes 70 prosenttia on sähkönsiirron osuutta.

Vastaavasti 18.000 kilowattituntia vuodessa käyttävässä liikehuoneistossa siirron osuus kokonaislaskusta on noin 60 prosenttia ja 24.000 kilowattituntia vuodessa käyttävässä omakotitalossa puolestaan noin 54 prosenttia.

Sähkönkäyttäjät ovat jo vuosien ajan voineet kilpailuttaa sähköenergian, mutta sähkönsiirron laskuttaa aina kullakin alueella monipoliasemassa oleva verkkoyhtiö. Joutsan seutukunnalla sähkönsiirron laskuttaa Suur-Savon Sähkö -konserniin kuuluva Järvi-Suomen Energia.

Koska sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa, on viranomaisvalvonta ainut keino siirtomaksujen kurissa pitämiseen.

Markku Parkkonen