Joutsan seurakunnalla on omistuksessaan vanha kirkkovene, jota säilytetään Pekkasten leirikeskuksen rannassa venetalaassa. Kirkkovene on 1970-luvulla tehtynä puuveneenä vanha, ja sen todetaan olevan ajan hampaan pahoin kuluttama. Näin asiasta kertoo kirkkoneuvoston elokuinen pöytäkirja, joka käsittelee seurakunnalle tehtyjä venelahjoituksia. Seurakunnalle on nimittäin lahjoitettu kaksi lasikuituvenettä, ja nyt niille tarvittaisiin suojaa.

Ongelmana on, että mitä tehdä vanhalle kirkkoveneelle, sillä uutta tilaa vapautuu vain poistamalla suuri kirkkovene muualle venetalaasta. Käyttökelpoisena vesille sitä ei enää pidetä.

– Seurakunta ottaa mielellään ideoita vastaan siitä, mitä vanhalle kirkkoveneelle pitäisi tehdä, toteaa asiasta kirkkoherra Tuula Leppämäki.

Seurakunnan heikon taloustilanteen vuoksi lienee mahdoton ajatus, että kirkkovene kunnostettaisiin. Se on jouduttu hylkäämään rannalle pois soutelukäytöstä vuonna 2004 jälkeen. Alun perin Joutopäivien kirkkovenenäytöksiä varten vuonna 1976 hankittua venettä käytettiin sen viimeisinä aikoina rippikouluissa. Tuon vuoden jälkeen seurakunnassa todettiin, ettei vene enää turvonnut kunnolla, vaan pohjan raot alkoivat olla suuria, että soutelut oli turvallisinta lopettaa kokonaan. Näin ollen on vaikea sanoa, pystyttäisiinkö venettä edes kunnostamaan takaisin vesille, mikäli jokin taho tämä haluaisi rahoittaa ja organisoida.

Joutsan kirja 1970-luvun alusta käsittelee laajalla artikkelilla paikallista kirkkovenekulttuuria. Artikkelin mukaan kirkkovene kesti käyttöä 1800-luvulla sen parikymmentä vuotta, joten seurakunnan kirkkovene ylitti ainakin tuon määrittelyn kirkkaasti. Tosin hyvällä hoidolla moni nykyaikainen kirkkovene on käyttökunnossa vielä yli 30 vuotta vanhana.

Seurakunnan kirkkovene on 12 metriä pitkä ja siihen mahtuu kerralla jopa 40 henkeä.

Janne Airaksinen

Kirkkovene, jumalanpalvelus ja sanan kuuleminen liittyivät entisaikaan saumattomasti yhteen

Kirkkoveneitä on Joutsassa todennäköisesti alettu suuremmissa määrin rakentaa sen jälkeen, kun pitäjään oli 1813 saatu oma kirkko. Vesistöt toimivat Joutsan alueen liikenteellisesti yhdistävänä tekijänä aina 1900-luvun alkuvuosikymmeniin asti.

Alkuun seutu oli erämaata parhaimmillaan vain ratsu- ja kärrypolkujen tarjotessa kulkijoille reittejään. Niinpä veneet olivat varsin keskeisessä roolissa pitkän asutushistorian saatossa ja ne mahdollistivat kauempaa kulkeville osallistumisen jumalanpalveluksiin.

Kirkkoveneet ovat yleisesti lakanneet kulkemasta 1910-luvulla. Joutopäivien kirkkovenenäytöksissä perinne kuitenkin herätettiin henkiin 1970-luvun alussa.

Suuri osuus niiden käytön loppumiselle oli epäilemättä 1890-luvulla loppuun saatetulla Joutsan päätieverkoston rakentamisella.

Joutsan viimeisimpiä tässä käytössä olleita kirkkoveneitä oli Haran kylän kuusisoutuinen vene, joka kuljettiin vielä 1920-luvulla. Pappisissa ja Harassa kirkkoveneily säilyi muistitiedonkin nojalla pitkään, epäilemättä edullisen vesireitin ansiosta.

Kirkkoveneen käyttöiäksi on määritelty Ossi Päärnilän artikkelissa korkeintaan parikymmentä vuotta. Perukirjoista tiedetään, että 1850–1860-luvuilla Joutsassa on ollut käytössä ainakin 17 kirkkovenettä. Käytössä on kuitenkin voinut aivan hyvin olla enemmänkin veneitä.

1828–1896 säilyneiden perukirjaluetteloiden mukaan Joutsassa on vesireitin päässä olevista talollisista melkein joka viidennellä ollut kirkkovene tai osuus siitä. Vastaavasti torppareista noin joka kymmenes on osallistunut kirkkoveneomistukseen.

Kuvaavaa on, että tietoja suunnitelmista joidenkin kirkkoveneiden pelastamiseksi on jo 1900-luvun alusta, yli sadan vuoden takaa. Tuolloin kirkkoveneet olivat jääneet pois käytöstä laajamittaisesti koko Suomessa, ja kulttuuripiirit havahtuivat yhden perinteen katoamiseen. Joutsan seurakunta on näin ollen saman kysymyksen äärellä 2020-luvulla.

Janne Airaksinen

Veneveistäjä Sulo Nurminen valmisti neljä kirkkovenettä

Joutsalaiset nykyaikana valmistetut kirkkoveneet johtavat juurensa yhteen veneveistäjään, Sulo Nurmiseen (1935–2015). Hän teki puuveneitä 1950-luvulta aina 2000-luvun alkuvuosiin lähemmäs 2.000 kappaletta. Kirkkoveneitä Nurminen valmisti kaikkiaan neljä kappaletta, ja kummatkin tätä nykyä Joutsasta löytyvät kirkkoveneet ovat hänen tekemiään.

Joutopäivien historiaan kuului pitkään erottamattomana osana kirkkovenenäytös. Kotiseutuyhdistys teetti kirkkoveneen Nurmisen veneveistämöllä vuonna 1976 yhteistoimin seurakunnan kanssa ja seurakunnan kustantamana. Ja niinpä samana kesänä, Joutopäiväsunnuntaina, kirkkovene saapui Angesselältä siltojen alitse ja oli kirkkorannassa kello 9.45. Soutajat olivat perinneasuihin pukeutuneina. Kirkkovene oli pitkään tässä käytössä Joutopäivien aikaan 1990-luvulle asti, ja juuri tämän Pekkasten leirikeskuksen rannasta löytyvän veneen tulevaisuutta seurakunta pohtii parhaillaan.

Vuonna 1987 hotelli Joutsenlampi tilasi asiakaskäyttöön oman kirkkoveneen. Ensisoudut sillä vetäistiin kesäkuussa 1987. Vene on yhä olemassa hotellin venetalaassa, joskin hyvin pahasti ränsistyneenä.

Vuonna 1986 valmistui kirkkovene Jaalan kotiseutuyhdistykselle.

Pirjo Matikainen, Jaalan kotiseutusäätiön puheenjohtaja, kertoo tämän veneen olevan yhä kunnossa. Alun perin kirkkovene oli kotiseutuyhdistyksen, joka kuitenkin lahjoitti sen säätiölle, jolla on enemmän varoja veneen ylläpitoon.

– Kirkkovene on tervattu, kunnossa ja se on ollut tänä vuonna vesilläkin. Kotiseutusäätiön vakaa tarkoitus on pitää vene käyttökelpoisena myös tulevina vuosina, sanoo Matikainen.

Sitä voi myös vuokrata. 34 vuoden ikäinen ja vesille kelpoinen kirkkovene kertoo korkeasta valmistuslaadusta, sillä yleensä niiden elinikä on noin parikymmentä vuotta.

1990-luvun lopussa valmistui neljäs Nurmisen tekemä kirkkovene Hartolan Sauvuoreen, se on käytössä Jääsjärvellä.

Janne Airaksinen

Yläkuva: Tässä on vuonna 1976 valmistunut seurakunnan kirkkovene Pekkasten venetalaalla. Sen käyttö jouduttiin yleisen hapertumisen myötä lopettamaan 2000-luvun alussa, ja nyt seurakunta etsii ideoita, mitä veneelle pitäisi jatkossa tehdä. Venetalas kun tarvittaisiin muiden veneiden säilyttämiseen.

Tämä oli tuttu näky Joutopäivien kirkkovenenäytöksistä. Soutajat rantautuivat Joutopäivien kulta-aikoina sunnuntain jumalanpalvelukseen kuten entisaikaan. Asiaan kuului teeman mukainen pukeutuminen.
Kuva: Tapio Nurminen.

Seurakunnan kirkkovene on valmistunut vuonna 1976, ja sitä ollaan siirtämässä tilaajalle.
Kuva: Tapio Nurminen.

Turvotus ei enää auttanut vuotojen estämiseen kirkkoveneen vesilläolovuonna 2004. Kuten näkyy, perärakenteen rakoja on yritetty tilkitä liimamassalla ensiavuksi jossain vaiheessa veneen historiaa.
Toinen pitäjästä yhä löytyvä Sulo Nurmisen veistämistä kirkkoveneistä on vuonna 1987 hotelli Joutsenlammen käyttöön tehty yksilö. Se on niin sanotusti levähtänyt.

Tagged with →