Ennen oli toisin. Valtio antoi kunnille ja sairaanhoitopiireille vuosittain määräsumman rahaa sosiaalitoimen ja sairaiden hoitamiseksi. Lääkintöhallitus antoi sitten tarkat ohjeet rahan käyttämisestä ja niinpä palvelut olivat kaikkialla maassa samantasoisia. Jos joku kunta/sairaala yritti pullikoida, Lääkintöhallitus uhkasi ottaa valtionavun pois. Se auttoi aina.
1990-luvun alkupuolella ideologia muuttui ja kunnille/sairaaloille alettiin jakaa korvamerkitsemätöntä valtionosuutta, Lääkintöhallitus lakkautettiin ja sen tilalla Sosiaali- ja terveysministeriö alkoi antaa rahan käytöstä vain informaatio-ohjausta. Sen jälkeen kunnat sössivät saamansa vapauden.
Kunnat käyttivät rahat paljolti muuhun kuin sote-palvelujen tuottamiseen. Rakennettiin esimerkiksi komeita kunnantaloja, kouluja ja monitoimihalleja, varsinkin jos kunnassa oli ”oma” rakennusliike. Vastuu erikoissairaanhoidon ohjauksesta ja kustantamisesta siirtyi myös kunnille. Kuntien edustajat sairaanhoitopiirin valtuustossa ovat aina olleet täysin kädettömiä ja virkamiesten vietävissä. Niinpä menot erikoissairaanhoidossa ovat kohonneet hallitsemattomasti. Seurauksena on viime vuosina jouduttu säästämään mistä voidaan eli perusterveydenhuollon palveluja on ajettu vastaavasti alas kuten Joutsassakin.
Nyt hallituksen mitta on tullut täyteen. Eduskunnalle on annettu lakiesitys, jolla valta ja vastuu sote-toimesta otetaan pois kunnilta ja siirretään se hyvinvointialueille eli sote-maakunnille. Kuntaverosta siirretään 13,26 äyriä valtionveroon ja valtio maksaa sote-maakunnan menot. Joutsalle jää nykyisestä 21 äyristä käyttöön enää 8,74. Sillä on kustannettava mm. koulut, tekniikka ja maksettava valtavat velat, jotka lisääntyvät vielä voimakkaasti, kun monella miljoonalla ollaan ylittämässä viiden miljoonan kynnys uuden sote-keskuksen rakentamisessa ja Jousen saneeraamisessa.
Valtio tulee vuosittain käymään velvoittavat palvelutasoneuvottelut maakuntien kanssa eikä korvaa kuin 80 % menojen kasvusta. Siihen on kätketty tuo menojen karsimispyrkimys, jonka edellinen hallitus paljasti olevan kolme miljardia euroa. Yksi ongelma on myös se, että Valtion soteen käyttämä määräraha on osa budjettikehystä eikä ole oletettavissa, että ainakaan korona-aikana sitä olisi varaa laajentaa.
Näennäinen kunnallinen demokratia säilytetään sote-maakuntavaaleilla. Joutsan kokoinen kunta saa tuskin valtuustoon yhtään edustajaa. Asialla ei ole merkitystäkään, koska kyse on nukketeatterista.
Havaitsemani sote-tapahtumat Joutsassa viimeisten runsaan 20 vuoden aikana vahvistavat käsitykseni, että Suomen hallitus on oikealla asialla. Entisen Lääkintöhallituksen roolin korvaaminen uudella hallintoportaalla vaaleineen, virkamiehineen ja hajautetulla lisäbyrokratialla on vain turhan raskas ja kallis menetelmä.
Kalle Willman
Puheenvuoro-palstan kirjoitukset ovat Joutsan Seudun lukijoiden mielipidekirjoituksia.
Loading ...
