Metsähallituksen Luontopalvelut on teettänyt hyönteiskartoituksia osana laajaa Hydrologia-LIFE -hanketta. Nyt Metsähallitus kertoi tämän kesän tutkimusten tuloksista, jotka ovat tieteellisesti mielenkiintoisia.

Luontokartoittaja Petri Parkko löysi Joutsan Haapasuon–Kivisuon alueelta useita uhanalaisia nivelkärsäisiä hyönteisiä sekä yhden Suomelle kokonaan uuden lajin.

– Merkittävin havainto on erittäin uhanalainen korpikirpukas (Florodelphax paryphasma), josta tiedetään viime kesän löytö mukaan lukien vain kolme löytöpaikkaa koko Suomesta. Hemiptera-työryhmä, jonka asiantuntijajäsenet arvioivat mm. nivelkärsäisten uhanalaisuutta, on esittänyt korpikirpukasta luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaksi lajiksi, kertoo Parkko.

Maallemme uutena lajina hän löysi kannuskaskaisiin (Fulgoromorpha) kuuluvan lajin Kelisia sima, jonka lähin tunnettu esiintymispaikka on Ruotsissa Gotlannin saarella. Parkon arvelun mukaan sille tullee seuraavassa arvioinnissa suurella todennäköisyydellä korkea uhanalaisuusluokka.

Muita arvokkaita havaintoja olivat vaarantuneiksi lajeiksi arvioidut kaskaat luhtakaunokas (Cicadella lasiocarpae) ja kuljuponsikas (Limotettix atricapillus) sekä silmälläpidettävin lajeihin kuuluvat siniheinäkirpukas (Muellerianella extrusa) ja kuljukirpukas (Nothodelphax albocarinata).

Maastotöihin Natura-alueiden sisällä käytettiin yhteensä noin 22 tuntia neljänä eri päivänä. Menetelmänä oli kasvillisuuden haavinta lyöntihaavia käyttäen sekä paljaiden ruoppapintojen havainnointi silmin.

Hydrologia-LIFE-hankkeen tavoitteena on turvata suoluontoa ja muita arvokkaita kosteikkoja. Kohteina on 103 kappaletta Natura 2000 -alueita kautta Suomen. Haapasuo, Syysniemi ja Rutajärvi sekä Kivisuo ovat laaja, monipuolinen ja ekologisesti hyvin merkittävä kokonaisuus, johon sisältyy soita, järviä, jokia ja metsiä Joutsassa.

Suuri osa alueesta kuuluu Leivonmäen kansallispuistoon. Kivisuo, jolle kartoitus kohdistui, on osittain lettoa. Suurin osa kaikista maamme uhanalaisista suolajeista elää juuri letoilla. Haapasuota pidetään kansainvälisesti merkittävänä, eteläisen Keski-Suomen huomattavimpana luonnontilaisena suoalueena.

– Nivelkärsäisten joukossa, etenkin kaskaissa, on runsaasti lajeja, jotka tarvitsevat suota elinympäristökseen. Osa lajeista on uhanalaisia. Tämän kartoituksen tavoitteena oli löytää näitä huomionarvoisia lajeja, kertoo suojelubiologi Sampsa Malmberg Metsähallituksesta.

Hankkeen myötä kerätään ennen ennallistamista tietoa suojelualueiden lajistosta. Yli 150 maastotyöpäivää tuottavat tietoa muun muassa sammalten, putkilokasvien, sienten sekä lintujen ja hyönteisten esiintymisestä kohteissa. Tietojen avulla pystytään kohdentamaan ennallistaminen alueille, missä toimenpiteet ovat eniten hyödyksi uhanalaiselle ja muuten arvokkaalle lajistolle.

Ennallistamissuunnitelmien avulla varmistetaan toimenpiteiden sujuva ja kustannustehokas toteutus sekä huomioidaan arvokkaiden lajien elinympäristöjen säilyttäminen. Merkittävimmät lajiesiintymät löytyivät Kivisuon luonnonsuojelualueen itäreunasta. Suolle on suunniteltu vedenpinnan nostoa, jolloin tulee huomioida suon lettokasvillisuuden säilyminen.

Janne Airaksinen

Yläkuva: Kivisuolta löytyi maallemme uusi kannuskaskaisiin (Fulgoromorpha) kuuluva laji Kelisia sima, jonka lähin tunnettu esiintymispaikka on Ruotsissa Gotlannin saarella.

Merkittävimpänä havaintona kesän tutkimuksesta pidetään erittäin uhanalaista korpikirpukasta (Florodelphax paryphasma), josta tiedetään viime kesän löytö mukaan lukien vain kolme löytöpaikkaa koko Suomesta.