Paikallislehden toimitukseen on vuosikymmenten mittaan tuotu lukuisa joukko luonnonihmeitä tarkasteltavaksi, joko valokuvina tai aitona itsenään. Veijo Virtanen toi kuitenkin näytille tiettävästi ensimmäistä kertaa koskaan nahkiaisen, tarkemmin sanoen mitä ilmeisimmin joko järvinahkiaisen tai pikkunahkiaisen.
Virtaset asuvat Angesselän rannalla, ja nahkiainen oli noussut esille rantaviivan haravoinnin yhteydessä. Nahkiainen on niin poikkeuksellinen eliölöytö, että äkistään moni saattaa ajatella jonkinlaisen lakisekaantumisen tulleen kyseeseen. Lisäselvitysten jälkeen on ilmeistä, että nahkiainen on harvinainen löytö, muttei suinkaan tavaton.
Soittokierros kolmelle tunnetulle kalastajalle paljastaa, että ainakin takavuosikymmeninä nahkiaista on tavattu Rutajoessa, Jääsjärvessä ja Hauhaan laskevassa purossa Luhangassa. Myös Kostamonjoesta kerrotaan tavatun järvinahkiaista, ja Rutajoen nahkiainen olisi tyypiltään pikkunahkiaista.
Virtasen Veijo muistelee, kuinka hän mopoiässä 1960–70-lukujen taitteessa kävi niitä pyytämässä nimenomaan Rutalahden suunnalla savustusta varten.
Kysyimme asiasta Keski-Suomen kalatalouskeskuksen kalastusbiologi Matti Havumäeltä, jolloin kävi ilmi, että pikkunahkiaisia tai puronahkiaisia tavataan melko taajaan Keski-Suomessa.
– Järvinahkiaisen erottaa terävistä hampaista ja isommasta tahi kaksiosaisesta evästä verrattuna aikuiseen pikkunahkiaiseen. Veikkaisin, että järvinahkiainen on harvempilukuinen, mutta ei mitenkään poikkeuksellinen laji täällä, kertoo Havumäki.
Länsirannikolla nahkiainen on haluttu kausiherkku. Siellä sitä pyydetään paljolti jokisuista ja kyseessä oleva laji on suurempi kuin sisävesistöjen järvinahkiaiset ja pikkunahkiaiset.
Joidenkin tietojen mukaan pikkunahkiainen voi kasvaa 15-senttiseksi ja järvinahkiainen jopa 25-senttiseksi.
Havaintoja nahkiaisista voi kertoa toimitukselle sähköpostiin janne.airaksinen@joutsanseutu.fi tai numeroon 0201 876103.
Janne Airaksinen
Nahkiainen
• Nahkiainen kuuluu leuattomien yläluokkaan ja on varsin kaukaista sukua muille kaloille. Suu on pyöreä imusuu, eikä alaleukaa ole lainkaan. Myös parilliset evät puuttuvat. Kiduskansien sijaan nahkiaisilla on 7 erillistä pientä kidusaukkoa rivissä pään takana.
• Nahkiaisen hampaat ovat teräviä, pikkunahkiaisella ne ovat tylppiä. Helpoimmin eri nahkiaislajien aikuiset erottaa toisistaan koon perusteella. Pikkunahkiainen on harvoin yli 15 cm. Nahkiainen taas ei koskaan saavuta puolen metrin pituutta, jonka yli taas kaikki meille eksyneet merinahkiaiset ovat kasvaneet. Helpoimmin menevät sekaisin nahkiaisen järvimuodon jokeen kudulle noussut pieni yksilö tavallista kookkaamman pikkunahkiaisen kanssa. Tällöin hampaiden terävyys käy tuntomerkistä.
• Tarttuu imusuullaan kalojen kylkeen tai kiduksiin ja imee ja järsii kalasta ravintonsa.
• Nahkiainen on tavallinen kaikilla rannikoillamme ja mereen laskevissa joissa. Jokien rakentaminen on heikentänyt kantoja, mutta ei aivan niin dramaattisesti kuin muilla vaelluskaloilla. Parhaat nahkiaiskannat löytyvät nykyisin itäisen Suomenlahden sekä Satakunnan ja Pohjanmaan joista. Järvinahkiaisia on tavattu ainakin Saimaasta, Pyhäselästä, Höytiäisestä, Päijänteestä, Konnevedestä ja Näsijärvestä.
• Satakunta on valinnut nahkiaisen maakuntakalakseen.
Janne Airaksinen
Lähde: Luontoportti
Yläkuva: Kuvassa erottuvat suu ja kidusaukot. Tämä on joko järvinahkiainen tai pikkunahkiainen.
Loading ...
