Leivonmäellä Rutajoessa elää elinvoimainen järvitaimenkanta ja havaintoja suurista kutukaloista on tehty käytännössä joka vuosi. Tämä on merkityksellistä siksi, että Päijänteen taimenen kutualueet ovat suurimmaksi osaksi hävinneet vesistörakentamisen seurauksena. Pienempien virtavesien ongelmana ovat taimenen näkökulmasta olleet patoaminen ja perkaus, vaellusten estyminen ja veden johtaminen kanaviin. Nykyisin Päijänteen lähivesissä kutu- ja poikasalueiksi soveltuvia jokia koskineen on vain muutama.

Rutajokea on kunnostettu 1990-luvun puolen välin jälkeen. Tuolloin joen yläosat jäivät kunnostamatta, mutta nyt asia on virinnyt uudelleen. Kalastusbiologi Matti Havumäki Keski-Suomen kalatalouskeskuksesta on parhaillaan pohtimassa, mitä Rutajoen yläosan kalataloudellinen kunnostaminen käytännössä vaatisi. Kyse on kansallisen kalatiestrategian mukaisesta hankkeesta, joten toiveissa on, että valtiolla löytyisi kunnostuksen rahoitus.

Havumäki on syksyn aikana maastossa kulkien tutkinut, millä keinoin ja millä rakenteilla tavoitteeseen päästäisiin. Kunnostaminen on moniosainen projekti, ja käytännössä se jakautuu neljään osaan. Siihen liittyy Rutajoen yläosan nykyisen säännöstelypadon korvaaminen pohjapadolla, Tammenmyllyn nykyisen betonipadon purkaminen ja korvaaminen luonnonmukaisella koskella sekä Rutapohjan kanavan ja Tammenmyllyn tienoon virtavesikunnostukset.

– Tarkoitus on muuttaa Rutajoen yläosan ja kanavan virtauksia luonnonmukaisemmaksi, siten että järven vedenpinnan taso pysyttelee lupamääräysten mukaisella korkeudella. Sovitamme yhteen järven pintakorkeuden sekä valuma-alueen vaatimukset, mahdollistaen samalla järvitaimenen liikkumisen vesistössä vuoden ympäri.

– Nykyisillään joki saattaa tuottaa 20–300 vaelluspoikasta vuosittain. Kunnostuksella poikastuotantoa pystyttäisiin lisäämään mahdollistamalla järvitaimenen nousumahdollisuus myös Rutajoen yläosaan, summaa kalastusbiologi Havumäki suunnittelun yleislinjoja.

Jokisuulta alajuoksun suuntaan lähtiessä ensimmäisenä eteen tulee 1980-luvulla tehty säännöstelypato. Tämä korvattaisiin pohjapadolla, jota voisi kuvailla luonnonmukaiseksi pohjakynnykseksi virrassa.

– Pohjapadolla on mahdollista saada aikaan sama tulos vedenkorkeuden suhteen kuin nykyisellä säännöstelypadolla. Kuitenkin sillä erotuksella, että pohjapatoa ei tarvitse ylläpitää, kun taas säännöstelypato vaatii jonkun käyttäjän säätämään toimintaansa vuodenajan ja vesimäärän mukaan.

Säännöstelypadon jälkeen tulee reilun 400 metrin mittainen Rutapohjan kanava. Kunnostuksessa siihen tehtäisiin leveysvaihtelua, rakennettaisiin isoista kivistä kiviryhmiä uomaan sekä lisättäisiin kutusoraikkoa ja poikaskivikkoa. Vastaavantyyppistä vesistörakentamista on tehty viimeksi tänä kesänä Myllynkoskella Joutsan taajaman läheisyydessä.

Haasteellisin paikka yläosan kunnostamisessa ja samalla suurin este taimenen liikkumiselle on Tammenmyllyn pato. Nyt se pitäisi purkaa. Pato on ilmeisesti nykymuotoisenaan ollut virrassa 1940-luvun lopulta. Korotuslupa patoon on annettu 1947.

– Padon tilalle tehtäisiin luonnonmukainen koski, josta taimen pääsisi yläjuoksuun päin. Pohjapatoratkaisua sovelletaan tässäkin. Suunnittelu on haasteellista, ja esimerkiksi kustannustasoa kaikelle tehtävälle työlle on vaikea arvioida, toteaa Havumäki.

Aikataulun mukaan suunnittelu olisi valmis joskus keväällä 2021. Hankkeen suuruuden vuoksi kunnostaminen vaatii ehdottomasti aluehallintoviraston luvituksen, jossa prosessi saattaa hyvinkin kestää vuoden päivät. Näin ollen vuonna 2022 tiedetään tarkemmin, kuinka asia todellisuudessa etenee.

Erityyppisiä intressejä on Metsähallituksella Leivonmäen kansallispuiston takia, aluehallintovirastolla luvituksen vuoksi, Rutajärven säännöstely-yhtiöllä, osakaskunnalla sekä yksityisillä tilanomistajilla. Havumäki uskoo, että kaikkien tarpeet ovat sovitettavissa hyvin yhteen. Hän aikoo sopivassa kohtaa prosessia järjestää yleisötilaisuuden, jossa kunnostuksen vaiheista kerrotaan laajemmalle joukolle.

Oikeastaan suurin näköpiirissä oleva arvoitus liittyy rahoituksen varmistamiseen.

– Toive on, että rahoitus tulee suuremmilta osiltaan valtiolta. Myös yksityiset tahot sekä järjestöt ovat muualla päin Suomea osallistuneet merkittävillä summilla vastaaviin kunnostustöihin.

Janne Airaksinen

Yläkuva: Kalastusbiologi Matti Havumäki on parhaillaan tutkimassa, mitä Rutajoen yläosan kalataloudellinen kunnostaminen käytännössä vaatisi. Kuvassa hän seisoo Tammenmyllyn padon päällä.

Rutajoki ja järvitaimen

• Rutajoki virtaa Leivonmäen Rutajärveltä Päijänteen Rutalahteen. Pudotuskorkeutta 5 km matkalla on 44,8 m.

• Rutajoella on täytynyt entisenä aikoina olla suuri merkitys alueellisena järvitaimenen poikastuotantoalueena Pohjois-Päijänteellä. Joki on ollut voimallisen rakentamisen kohteena jo yli vuosisadan.

• Viimeisten vuosikymmenten aikana Päijänteen taimenella on ollut nousumahdollisuus lisääntymään vain harvalle koskialueelle.

• Rutajärveä on laskettu pariin otteeseen ja yhteensä laskua kertyi 3,5 metriä luontaisesta vesipinnasta. Yläosa on kanavoitu ja luonnon uoma ohitettu. Yläosalla on nousuesteenä pato.

• Rutajoen alaosissa on tehty kunnostuksia taimenen elinolosuhteiden parantamiseksi. Rutajoen yläosan kunnostus on mainittu vesienhoidon toimenpideohjelmassa 2016-2021. Lähinnä painotus on Tammenkosken padossa ja Rutajärven luusuan säännöstelypadon muuttamisessa pohjapadoksi.

Janne Airaksinen

Rutajoen yläosan nykyisen säännöstelypato korvattaisiin suunnitelmassa pohjapadolla. Pohjapadolla on mahdollista saada aikaan sama tulos vedenkorkeuden suhteen kuin nykyisellä säännöstelypadolla.
Tammenmyllyn pato on ilmeisesti nykymuotoisenaan ollut virrassa 1940-luvun lopulta lähtien.