Joutsan kunnanjohtaja Harri Nissinen esitti syyskuun lopulla pidetyssä kunnanhallituksen kokouksessa, että Joutsan kunnan tuloveroprosenttia nostettaisiin 21 prosentista 21,5 prosenttiin ensi vuonna. Ilmeisesti esityksestä tuli jo esityslistavaiheessa palautetta, koska Nissinen muutti ehdotustaan kokouksessa. Lopputulemana kunnanhallitus esittää veroprosentin pitämistä ennallaan 21 prosentissa.

Mikäli Nissisen alkuperäinen korotusesitys olisi toteutunut ja Luhangassa taas pidettäisiin veroprosentti ennallaan 18,5 prosentissa, olisi Joutsan ja Luhangan välinen veroero ensi vuonna jo kolme prosenttiyksikköä. Näillä näkymin se tulee olemaan ”vain” 2,5 prosenttia.

Keskituloiselle kansalaiselle tämäkin olisi lähes tuhannen euron verran vähemmän maksettavaa luhankalaisena kuin joutsalaisena vuodessa. Tällaisessa tilanteessa tuleekin ehkä joillekin kansalaisille mieleen ajatus lähteä Luhankaan ”veropakolaiseksi”. Tämä edellyttäisi kotikunnan vaihtamista Joutsasta Luhankaan.

Yksityishenkilön kotikunnan vaihtaminen ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertaista kuin vaikkapa yrityksen kotipaikan vaihtaminen. Kotikuntalaki sanoo yksiselitteisesti, että kotikunta on se kunta, jossa henkilö asuu. Jos henkilöllä on useampia asuntoja, tarkastellaan asiassa muun muassa perhesuhteita sekä toimeentulon hankintaa. Jos siis muu perhe asuu toisella paikkakunnalla, ei kotipaikan muutosta välttämättä hyväksytä.

Henkilön oma näkemys kotikunnasta huomioidaan, mutta se ei yksinään ratkaise kotikunnan määräytymistä.

Henkilö voi tehdä kotikunnan muutoksesta ilmoituksen maistraattiin eli nykyiseen digi- ja väestötietovirastoon, mutta sen tekemä kotikuntaratkaisu ei sido muita viranomaisia.

Jos siis joutsalainen halajaa veropakolaiseksi Luhankaan, olisi ensinnäkin hankittava Luhangasta asunto. Tämäkään ei välttämättä riitä, sillä esimerkiksi kuntien etua verotuksessa valvovalla veroasiamiehellä on mahdollisuus riitauttaa kotikuntapäätös, jolloin asiasta viime kädessä päättää oikeuslaitos.

Tosin Veronmaksajien keskusliiton mukaan tällaisia riitautuksia ei ole viime vuosina juurikaan ollut, joten kuntien viranomaiset eivät tällaisia asioita välttämättä kauhean tarkasti kyttäile.

Joka tapauksessa veropakolaisuus seutukunnan sisällä vaikuttaa vähintään yhtä hankalalta kuin vaikkapa veropakolaisuus Portugaliin.

Markku Parkkonen

Tagged with →