Suomeen on luotu viime vuosina Pyhän Olavin matkoihin perustuvia pyhiinvaellusreittejä. Vastaavia reittejä on tehty aiemmin myös Norjassa ja Ruotsissa, ja ne ovat olleet suosittuja. Turusta Ahvenanmaan kautta Ruotsin Grisslehamniin ja sieltä Norjan Trondheimiin ulottuva Pyhän Olavin merireitti sai virallisen pohjoismaisen Olavinreitti-sertifikaatin vuonna 2018, ja Savonlinnasta Saaristomerelle ulottuva mannerreitti on puolestaan opasteita vaille valmis.
Molemmilla reiteillä on Pyhän Olavin mukaan nimettyjä kirkkoja, ja mannerreitillä myös muutama muu kohde – esimerkiksi yksi Suomen tunnetuimmista Pyhän Olavin kohteista, Olavinlinna. Joutsasta katsoen lähin kohde on Pyhän Olavin kirkko Sysmässä.
Pyhiinvaellusreittien pohjalta on tänä vuonna julkaistu kävelijöille ja pyöräilijöille suunnattu retkeilyopas, Harri Ahosen ja Aada Ala-Talan teos Pyhän Olavin retkeilyreitit, Viikinkikuninkaan matkassa Savonlinnasta Saaristomerelle. Teos kuljettaa lukijaa Järvi-Suomesta Joutsankin halki Sydän-Hämeeseen, sieltä Kokemäenjoen vesistöön ja Varsinais-Suomeen ja lopuksi Saaristomerelle.
Teoksessa on mainittu reitin varrella tai sen välittömässä läheisyydessä olevat kulttuurihistoriallisesti merkittävät nähtävyydet ja luontokohteet, Joutsasta esimerkiksi Leivonmäen kansallispuisto, Haihatus ja Talomuseo.
Retkeilyreitti Savonlinnasta Saaristomerelle on noin 1.200 kilometrin mittainen. Kirja on rakennettu tietokirjailija Harri Ahosen (kuvassa alla) mukaan siten, että yksi etappi – esimerkiksi matka Kangasniemeltä Joutsaan – on aina polkupyörällä kuljettavissa. Etapit on jaettu kahteen tai kolmeen osuuteen, ja nämä ovat Ahosen mukaan päivässä käveltäviä matkoja, pisimmillään 25–30 kilometriä.
– Savossa on aina ne pisimmät etapit ja mitä lännemmäksi mennään, sitä lyhyemmäksi ne käyvät. Tässä idea on, että jokainen etappiosuus päättyy semmoiseen paikkaan, missä pääsee lakanoihin, Ahonen sanoo viitaten kirjassa listattuihin majoitusmahdollisuuksiin.
Kävellen reitille aikovaa Ahonen ohjeistaa varaamaan koko matkan kulkemiseen 6–8 viikkoa, pyöräilijöitä taas 2 viikkoa riippuen siitä, haluaako urheilla vai mennä nautiskellen. Pyöräilijöille kirjailijalla on myös tärkeä neuvo. Matkaan kannattaa lähteä leveärenkaisella pyörällä, sillä matkan varrella on hiekkateitä.
– Kun lähtee menemään pyörällä, niin kannattaa katsoa, että pyörä on kunnossa. Ja kannattaa muutenkin katsoa, että varusteet ovat kunnossa.
Reitissä on Ahosen mukaan molemmissa päissä kierros, eli esimerkiksi Savonlinnasta voi kulkea Rantasalmen, Pieksämäen, Juvan ja Sulkavan kautta takaisin Savonlinnaan – tai toisinpäin. Ympyräreitti on mahdollista myös Varsinais-Suomessa.
Pyhän Olavin retkeilyreitin Joutsan-osuus ulottuu Kangasniemen suunnasta Leivonmäelle, sieltä Vartiamäentien kautta Vaihelaan ja Vaihelasta Harantietä pitkin kohti Hartolaa. Joutsan kohteista Harri Ahoselle ovat jääneet erityisesti mieleen Leivonmäen kansallispuisto, Kesäkahvila Leivonen ja Vartiamäentie.
Esimerkiksi kansallispuistossa Ahosta viehättävät monipuolisuutta maisemaan luova maaston rikkonaisuus, korkeuserot ja reittien monipuolisuus. Vartiamäentie taas saa paljon pyöräilevältä ja muutenkin luonnossa liikkuvalta kehuja maisemistaan.
– Se on retkeilymatkailun kannalta maisemallisesti hirveän mukava tie, sanoo yli kymmenen vuoden ajan Skandinavian erämaissa vaeltanut ja Skandinavian alueen vaellusreiteistä tietokirjoja kirjoittanut Ahonen.
Olav Haraldsson teki kaksi matkaa nykyisen Suomen alueella
Pyhä Olavi, alkujaan Olav Haraldsson (995- n.1030), oli norjalainen viikinki, joka toimi Norjan kuninkaana vuosina 1015–1030. Myöhemmästä pyhimykseksi julistamisesta huolimatta mies ei ollut eläessään kovin puhtoinen, vaan pikemminkin jotain muuta. Pyhän Olavin retkeilyreiteistä kirjan Aada Ala-Talan kanssa tehneen tietokirjailija Harri Ahosen mukaan mies oli nykymittapuulla sotarikollinen.
– Me emme voi kuitenkaan tehdä moraalisia kannanottoja tuhannen vuoden päähän. Maailma ja ihmisten käsitysmaailma oli tuolloin hyvin erilainen, sanoo Ahonen.
Viikinkien tapaan Olav Haraldssonin teki ryöstöretkiä, joista yhden tunnetuimmista nykyiseen Suomeen todennäköisesti Inkoon alueelle noin vuonna 1008. Toisen kerran hän poikkesi Suomessa matkallaan Ruotsin Holmgårdista Norjan Stiklestadiin noin vuonna 1030.
Mies oli ollut Ahosen mukaan Holmgårdissa maanpaossa vallantavoitteluun liittyvistä poliittisista syistä, varusti siellä uuden sotajoukon ja lähti Norjaan vaatimaan kruunua itselleen. Stiklestadin taistelu koitui kuitenkin hänen kohtalokseen. Kuolemansa jälkeen miestä alettiin käsitellä Ahosen mukaan Pohjoismaissa ja yleisesti Euroopan alueella pyhimyksenä, joskin katolinen kirkko julisti hänet pyhimykseksi vasta 1800-luvulla.
Mutta käyttikö Olav Haraldsson todella nykyisen Suomen alueella matkatessaan nyt nimeään kantavia retkeilyreittejä edes suunnilleen? Sitä on Harri Ahosen mukaan mahdotonta sanoa, sillä tuhat vuotta sitten kuljettiin vesistöjen kautta pitkiä matkoja.
Ensimmäinen reitti, jota pitkin mies päätyi Inkoon alueelle ja joka on kuvattu Snorri Sturlusonin Heimskringla-saagassa, on Ahosen mukaan helpompi laittaa kartalle. Sen sijaan myöhemmästä reitistä ei ole varmaa tietoa.
– Siihen aikaan jokien ja järvien pinnat olivat paljon korkeammalla kuin nykyään ja liikkuminen tapahtui vesitse, niin Olav Haraldsson on todennäköisesti mennyt Olhavanjokea Laatokalle ja siitä Nevaa pitkin Suomenlahdelle tai Saimaalle. Se on todennäköistä, että hän kulki Suomenlahtea pitkin, mutta ei ole poissuljettua, että hän olisi kulkenut Saimaan vesistöjen kautta Kymeenjokilaakson vesistön alueelle. Mutta joka tapauksessa hän päätyi nykyisen Ruotsin rannikolla ja sieltä matkasi sitten nykyisen Norjan puolelle, sanoo Ahonen.
Tarja Kuikka
Loading ...
