Paikallislehtemme Joutsan Seutu kirjoitti 2.9.2020 ilmestyneessä numerossaan ansiokkaasti ”Apteekkarin talo aiotaan purkaa”. Lehti halusi kiinnittää lukijakunnan huomiota aiheeseen, joka lehden mielestä oli syytä nostaa keskusteluun. Tällä teolla on arvonsa.
Lehden esille nostamalla aiheella on valtakunnallinenkin merkitys. Helsingin sanomat kirjoitti 6.9.2020: ”Arvoalueiden säilyttämisen merkitystä ei aina ymmärretä”. Allekirjoittanutta voidaan nyt opastaa, että pääkaupunkiseutu on asia erikseen. Ansioituneet kirjoittajat toivat esiin eri puolilla maatamme havaitut kohteet, joiden osalta kirjoittajat kysyvät, ”onko 1970-luvulla alkanut myönteinen kehitys (rakennusperinteen suojelussa) rapautumassa.” Kirjoittajat ovat Pirkko Metsäranta, oik. tiet. kandidaatti ja arkkitehti Liisa Tarjanne. ”Kulttuuriperintö sisältää paitsi rakennuksia myös niiden kertomia tarinoita. Rakennusperintö on historiaamme.”
Allekirjoittaneelle on Joutsan aikanani avautunut mahdollisuus tutustua henkilöihin, joilla on pitkäaikainen kunnan tuntemus ja kunnan toimintojen seuraamus. Heitä koskettivat erityisesti Joutsan Seudun uutisointi Apteekkarin talosta. Talolla on pitkä historia. ”Se on ollut apteekki- ja asuinrakennuksena 1800-luvun lopulta” (Joutsan Seutu). Korkeaan ikään ehtineet joutsalaiset kuvasivat eloisasti ja innostuneesti, mikä merkitys kunnan kaukaisten kylien asukkaille oli Apteekkarin talon palveluilla. Hevosen saattoi pysäköidä talon lähelle rakennetun puomin lähelle, hevonen puomiin kiinnitettynä ja heinäsäkki antamaan hevoselle tarvittavan alustavan ravintohetken. Se kaikki kuului asiaan, kun ajomiehet toimittivat omia asioitaan.
Joutsan kunnalle on 23.8.2020 jätetty Apteekkarin taloa koskeva purkuhakemus. Purkuhakemuksen sisältöön kuuluu ”saada oikeus Rapamäen tilan rakennusten purkamiseen. Hakemus koskee kaikkia muita rakennuksia paitsi rantasaunaa ja venetalasta. Purettavaksi tulisivat siten vanha päärakennus, pihan varastorakennus sekä pieni aitta. Samalla kaadetaan muutamia puita, etenkin Honkaharjunkujan varresta. Purkutyön yhteydessä myös maanpintaa hiukan muokataan ja tonttia tasataan.” (Selostus rakennushankkeesta ja toimenpiteestä.)
Toimenpiteisiin ryhtymisaie on lähitavotteisiin tähtäävä. Joutsan kunta on käsitellyt asemakaavaan muutosehdotukseen liittyen hanketta mm. 28.11.2016 ja sitä ennenkin lähinnä asemakaavan muutosehdotuksiin liittyen v. 2011–2014. Keski-Suomen Museo on 26.6.2014 antanut asiasta lausuntonsa. Lausunnossaan 26.10.2012 on antanut Joutsan kunnalle lausunnon Joutsan Jousitie 32 puutalon-tontin rakennusten kulttuurihistoriallisesta arvosta. ”Lausunnossa museo ei ole enää edellyttänyt entisen apteekkirakennuksen säilyttämistä, koska rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot eivät ole niin merkittävät, että se tulisi säilyttää omistajan ja Joutsan kunnan vastustuksesta huolimatta.” (Keski-Suomen Museo 26.6.2014.) Lainatussa kirjoituksessa sanotaan edelleen, että kysymyksessä on: ”Valtakunnallisesti arvokas ja kyläkuvallisesti tärkeä alue, jolla uudis- ja korjausrakentaminen, kadun rakentamis- ja korjaustoimenpiteet sekä muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet tulee sopeuttaa ympäristön ominaispiirteisiin. Ympäristön kannalta merkittävät puut tulee säilyttää.” ( Keski – Suomen Museo 26.6.2014).
Keski- Suomen Museon lausuntoa on vielä syytä lainata seuraavasti: ”Asemakaavaehdotuksen toteutumisen myötä myös rakennusvalvontaviranomainen velvoitetaan lausuntomenettelyin vielä erikseen selvittämään, voidaanko uudisrakennus toteuttaa ennen kuin rakennus- ja toimenpidelupa tontille voidaan myöntää. Tältäkin osin asemakaavaehdotuksen sisältö jää ympäripyöreälle tasolle eikä vastaa arvokkaan rakennusperinnön suojeluaemakaavan sisältötavoitteita.”
Lainaan vielä korkeaan ikään ehtineen joutsalaisen lausuntoa: ”Kammarhuone Apteekkirakennuksen ohella kuuluu Joutsan kunnan rakennushistorialliseen perintöön, joka tulee säilyttää.”
Ely-keskus on käsitellyt 25.6.2014 annetun lausunon pääsisältöä. Ely-keskukselle on annettu seuraava vastine. ”Saunarakennus ja venetalas kuuluvat vanhaan Myllylahden maisemaan ja pieni tupa pihapiirissä on Joutsan vanhin rakennus.”
Kun ajattelemme Apteekkarin talosta tehtyä kuntoarviointia, niin olisiko syytä kysyä, onko arvioinnin tekijää/tahoa pidettävä esteettömänä? Ymmärrämme ehken yleisestikin, ettei kysymystä kunnassamme voine pitää tarpeettomana.
Rakennusperinne on yksityisessä kunnassakin asia, joka tulee huomioida.
Heikki Vainiokangas
seniori, Joutsa
Puheenvuoro-palstan kirjoitukset ovat Joutsan Seudun lukijoiden mielipidekirjoituksia.
Loading ...
