Hämeenlinnan hallinto-oikeus on tutkinut ja hylännyt 1.9. valituksen koskien Mieskonmäen koulun lakkauttamista kunnanvaltuuston 20.4. tekemällä päätöksellä. Päätöksestä valitti Tapio Kyröläinen asiakumppaneineen.

Kun valtuusto päätti lakkauttaa Mieskonmäen koulun 1.8.2020 lukien, Kyröläinen asiakumppaneineen vaati, että kunnanvaltuuston päätös kumotaan ja päätöksen täytäntöönpano kielletään. Perusteluina oli, että asiaan osallisia olisi tullut kuulla hallintolain mukaisesti.

Asiaa valmisteltaessa hankittuja selvityksiä ja kyläläisten toimintaa ei olisi valituksen mukaan otettu huomioon kunnan päätöksenteossa. Muun muassa hyvinvointi- ja sivistyslautakunnan päätöksen 11.2.2020 esittelytekstiin viitattiin siten, että sillä olisi loukattu kyläläisten vaikuttamismahdollisuuksia, ohjailtu päätöksentekijöitä ja suhtauduttu kuntalain tarkoituksen vastaisesti kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen ja kyläseuran hankkeeseen.

Hallinto-oikeus perustelee laajalti hylkäävää päätöstään. Sen mukaan kunta päättää itsehallintonsa nojalla palveluverkoistaan, eikä tätä harkintavaltaa ole laissa rajoitettu säätämällä kunnan osan asukkaille oikeutta omaan lähikouluun tai säätämällä oppilaalle oikeutta käydä koulua tietyssä, esimerkiksi oman asuinalueensa lähellä sijaitsevassa koulurakennuksessa.

Oppilaan oikeus käydä tiettyä koulua perustuu kunnan päätökseen, jolla hänelle on osoitettu lähikoulu ja jota on tarvittaessa mahdollista muuttaa. Valituksenalaisella valtuuston päätöksellä ei ole päätetty uuden lähikoulun osoittamisesta lakkautetun koulun oppilaille, vaan siitä on päättänyt hyvinvointi- ja sivistyslautakunta.

Huoltajien ja kyläläisten todettiin saaneen useista lähteistä riittävästi tietoa koulun lakkauttamisen lähtökohdista. Lähteinä on mainittu keskustelutilaisuus, erilaiset kyselyt, lehtiartikkeli ja mielipidekirjoitus. Lisäksi valtuusto on ollut tietoinen Kyröläisen allekirjoittamasta toimenpidealoitteesta, jossa on kerrottu kyläseuran hankkeesta.

Kunnanvaltuuston päätös ei myöskään ole valmistelun puutteellisuuden vuoksi syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Selvitys osoittaa, että valmistelu ei ole ollut puutteellista tai harhaanjohtavaa, ja näin ollen valtuustolla on ollut kaikki edellytykset arvioida päätösesitystä.

Hallinto-oikeus toteaa perusteluissaan senkin, että kunnallisvalitusta ei voi tehdä tarkoituksenmukaisuusperusteella. Kuntalain mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Mieskonmäen koulun lakkauttamista on perusteltu sen pienellä oppilasmäärällä, koulun ja kunnan perusopetuksen oppilasmäärien laskevalla kehityksellä sekä kunnan taloudellisella tilanteella ja lakkauttamisella saavutettavilla säästöillä. Kunta on näistä syistä katsonut koulun lakkauttamisen olevan taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista. Kunnanvaltuusto on voinut tässä tarkoituksessa päättää koulun lakkauttamisesta sille kuuluvan harkintavallan nojalla ja rajoissa.

Janne Airaksinen