Seurakunnan kirkkovaltuusto kokoontuu tänään keskiviikkona ehkä koko vuosikymmenen tärkeimpään tapaamiseensa. Kyse on seurakunnan taloudellisen syöksykierteen oikaisemisesta.

Joutsan seurakunnan taloudellinen tilanne vaatii menojen vähentämistä ja tulojen lisäämistä. Taloutta hoidetaan tälläkin hetkellä jatkuvalla velkarahalla pankkien limiittitilien kautta. Ylimääräisiä korkokustannuksia ja pankkikuluja aiheutuu tästä vuosittain 5.000–6.000 euroa, mutta tilanteelle ei ole ollut vaihtoehtoa. Nyt uusi kolmen seurakunnan yhteinen taloustoimisto on kuitenkin pystynyt esittämään toimintamalleja, joilla kirkkovaltuutetut pystyvät patoamaan talouskurimusta.

Kirkkoneuvosto esittää kirkollisveroprosentiksi 2,0 % vuodelle 2021. Veroprosentin nostaminen nykyisestä 1,9:stä 2,0:aan tietäisi 40.000 euron lisäystä kirkollisverotuloihin. Keskituloiselle tämä tarkoittaa noin 20 euron lisäystä. Päätös nostoesityksestä tapahtui äänin 6–3.

Seurakunnan valtuutettujen ja viranhaltijoiden kokouspalkkioiden kokonaismäärä vuodessa on 5.000–6.000 euroa. Esityksen mukaan näistä luovuttaisiin loppuvaltuustokauden ajaksi. Kokouspalkkiot ovat tällä hetkellä 20 euroa per kokous valtuutetuille ja 30 euroa puheenjohtajille ja työajattomille viranhaltijoille. Matkakustannukset kuitenkin korvataan.

Tulopuolen merkittävin seikka on, että Iso-Säynjärven rantatonttien myynti alkaa viimein vetää kunnolla. Myyntiä 16 tontin varannosta on tehty vuodesta 2012, ja mikäli kirkkovaltuusto niin päättää, nyt olisi mahdollisuus myydä peräti kolme tonttia kerralla.

Tonttien myynti on hyväksytty kirkkoneuvoston tasolla. Mikään itsestäänselvyys myynti ei ole, sillä seurakunnan päättäjillä on tapana aloittaa tinkiminen ostajien kanssa. Nytkin tontinostajan 70.000 euron tarjouksen eteneminen valtuustoon vaati äänestyksen neuvostossa. Hinnannostamisen kannattajat jäivät tappiolle äänestyksessä äänin 4–5.

– Kolmesta myytävästä rantatontista saisi tuloja 138.500 euroa. Tämän summan ansiosta voisimme lopettaa limiitin käytön eli talouden hoitamisen jatkuvalla velkarahalla. Säästö korkokuluissa oli 5.000–6.000 euroa vuositasolla, toteaa hallintojohtaja Heikki Kangas.

Tonttikaupat päättää kirkkovaltuusto ja niiden myynnistä antaa lausunnon tuomiokapituli, ja tämä kaikki vaatii vielä kirkkohallituksen vahvistuksen.

Kankaan mukaan seurakunnan on muutenkin jatkettava tiukalla taloudellisella linjalla. Talousarvion raameista puhuttaessa työntekijöitä on ohjeistettu nollabudjetointiin. Käyttötalousmenot eivät saa kasvaa, mutta työmuodon sisällä voi tehdä kulujen erilaisia painotuksia. Seurakunnassa onkin syytä jatkaa jo toteutetuilla osa-aikaistamisilla, ja määräaikaisten työntekijöiden palkkaamista on vältettävä.

Kirkollisverotulot ovat tippuneet 51.574 euroa vuodesta 2015 vuoteen 2019. Talouden tasapainoa on haettu työntekijöiden osa-aikaistamisilla ja yhteisellä taloustoimistolla Muuramen ja Toivakan seurakuntien kanssa. Tämä ei ole kuitenkaan riittänyt.

Synkempää on luvassa, sillä kirkkohallituksen ennusteen mukaan seuraavan viiden vuoden aikana Joutsan asukasluku vähenee 203 henkilöä ja seurakunnan jäsenmäärä vähenee samaan aikaan 477 henkilöllä. Verotuloja tämä tiputtaa noin 151.000 euroa.

Kiinteistöjen osalta talousarviossa varaudutaan kymmenen vuoden kunnossapitosuunnitelman (PTS) laadintaan. Suunnitelmalla saadaan selville kiinteistöjen kunto ja tulevien korjausten tarkempi taso tulevaisuuden osalta. Kiinteistöjen isommista remonteista on jo pidemmän aikaa jouduttu tinkimään rahavaikeuksien vuoksi.

Janne Airaksinen

Yläkuva: Joutsan seurakunnalla on säästöjen ja tehokkuuden vuoksi ollut yhteinen taloustoimisto Muuraman ja Toivakan seurakuntien kanssa keväästä lähtien. Kuvassa hallintojohtaja Heikki Kangas, talouspäällikkö Hannele Räty ja taloussihteeri Eija Lehtimaa olivat kesällä tutustumassa seurakunnan kiinteistömassaan. Kuva on otettu Leivonmäellä.