Koulunkäynti aloitettiin viime viikolla pitkälti samanlaisin koronavirustilanteen aiheuttamin järjestelyin kuin mihin kevään viimeisillä lähiopetusviikoilla totuttiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) opetuksen järjestäjille antamissa, hiljattain päivitetyissä suosituksissa keskeisin tekijä koronatartuntojen välttämisessä ja niiden leviämisen rajaamisessa on yhä tarpeettomien fyysisten kontaktien välttäminen.

Joutsan yhtenäiskoulussa, Kurkiauran koulussa ja Luhangan koulussa se tarkoittaa esimerkiksi opetusryhmien eriyttämistä ja ruokailujen porrastamista tai niiden järjestämistä osin luokissa. Runsaan 300 oppilaan yhtenäiskoulussa välituntejakin on rehtori Arto Juntusen mukaan porrastettu ja oppilaita on hajautettu välitunneilla eri puolille koulua.

Järjestelyjä on tehty osin koulukyyteihinkin. Esimerkiksi Kurkiauran koulukyydeissä oppilaiden paikat on johtajaopettaja Jouni Lahden mukaan määrätty siten, että saman perheen jäsenet voivat istua lähekkäin, mutta muihin pidetään etäisyyttä. Lahden mukaan jotkut vanhemmat ovat myös kyselleet jo maskin käytöstä.

– Meillä on varauduttu siihen, että saadaan maskeja kyyteihin, sanoo Lahti.

Myös hygienian suhteen kouluissa jatketaan tarkkaa linjaa. Esimerkiksi käsiä pestään ahkerasti, tiloja siivotaan tehostetusti ja pintoja kuten tasoja ja ovenkahvoja pyyhitään aiempaa useammin. Myös yhteisten välineiden käyttö on minimoitu. Isoja tapahtumiakaan ei edelleenkään järjestetä. Siksi esimerkiksi Joutsan lukion lakkiaiset jäivät keväällä pitämättä ja ne järjestetään vasta lähiaikoina, lauantaina 29.8.

Koronajärjestelyt sulkevat myös pois joitain muita tavanomaisia toimintoja. Esimerkiksi Luhangan koulussa iltapäivätoimintaan voivat johtajaopettaja Leila Qvist-Petterssonin mukaan osallistua nyt 0.–2. luokkalaiset, eivät lainkaan 3.–4. luokkalaiset. Syynä on pyrkimys välttää opetusryhmien sekoittumista ja järjestää toiminta väljästi.

Sairastapauksissa ohjeistus on, että kouluun ei pidä mennä, jos oppilaalla on koronatartuntaan viittaavia oireita kuten esimerkiksi yskää, kurkkukipua, kuumetta, hengenahdistusta, lihaskipuja, vatsaoireita tai päänsärkyä. Oireilevaa suositellaan hakeutumaan herkästi koronavirustestiin. Tartunnan saaneen on oltava pois koulusta yleensä vähintään 14 vuorokautta oireiden alkamisesta, mutta tarvittaessa pidempään niin, että hän on ollut vähintään kaksi vuorokautta oireeton ennen kouluun palaamista.

Joutsan seutukunnalla oireileva oppilas voi jäädä pois koulusta alkuun pelkällä vanhemman ilmoituksella. Poissaolijaa ohjeistetaan tehtävissä alussa tavanomaiseen tapaan Wilman kautta, mutta jos poissaolo venyy yli kahteen viikkoon, kouluissa katsotaan etäopetuksen olevan tarpeen.

Pienissä kouluissa OKM:n ja THL:n suositusten noudattaminen on Jouni Lahden ja Leila Qvist-Petterssonin mukaan helpompaa.

– Pienempää ihmismäärää on helpompi ohjailla ja hallita poikkeusoloissa. Esimiehellä on myös helpompi luoda realistinen kokonaiskuva tilanteesta pienemmässä yksikössä, sanoo Qvist-Pettersson.

Täysin ongelmatonta suositusten noudattaminen ei kuitenkaan ole Kurkiauran tai Luhangan koulullakaan. Kurkiaurassa jonkinasteinen riski on Jouni Lahden mukaan se, että koulurakennuksessa on kirjasto ja sen vuoksi ulkopuolisten liikkumiselta koulun pihalla ei voida välttyä kuten OKM ja THL suosittavat.

– Pidän sitä kuitenkin hyvin pienenä riskinä, sanoo Lahti.

Oman haasteensa on Lahden mukaan sekin, etteivät lapset muista välitunnilla ja niihin liittyvissä siirtymisissä turvaetäisyyksiä. Myös Qvist-Pettersson on huomannut Luhangassa, että turvavälien pitäminen on oppilaille välituntileikeissä haastavaa.

Tarja Kuikka

Kuva: JS Arkisto

Tagged with →