Joutsan Pappisissa sijaitsevalla Vaihelan Tilalla on ollut maatilamatkailua jo kunnioitettavat 60 vuotta. Vuonna 1960 Rauni ja Tapio Ruohtula aloittivat toiminnan ja vuonna 1995 sukupolvenvaihdoksen myötä vetovastuun tilasta ottivat Birgitta ja Juha Ruohtula. Nykyinen isäntä on Birgitan ja Juhan poika Niko Ruohtula, joka ryhtyi isännäksi vuonna 2019 ja on tilan isäntä jo viidennessä sukupolvessa. Vaikka tilan isännyys on vaihtunut, vastaa Birgitta pääsääntöisesti hostelliin liittyvistä käytännön asioista.

– Ollaan taka-alalla, mutta melkein päivittäin tilan asioissa mukana, mieluusti olemme apuna. Usein vieraiden saapumisen odottaminen pitää kiinni pihapiirissä ja siksi tilan puhelin on minulla matkassa, naurahtaa Birgitta.

Vaihelan vaiheita sukupolvien ketjussa- teoksen mukaan ensimmäiset maatilamatkailun asiakkaat saapuivat 1.7.1960. Vuonna 1975 tila liittyi Suomen Retkeilymajajärjestöön, joka nykyään tunnetaan Suomen Hostellijärjestönä.

Viime syksystä saakka niin Suomen järjestön kuin kansainvälisen Hostelling Internationalin (HI) online-varaukset ovat tulleet saman varauskanavan kautta. Tähän saakka pääsääntöisesti hostellivaraajat ovat olleet ulkomaalaisia vierailijoita, mutta tänä keväänä suomalaisetkin ovat löytäneet Vaihelaan varausjärjestelmän kautta.

Vuosikymmenten aikana maatilamatkailu on kokenut muutoksia. Kun aikaisemmin haluttiin täysihoitoa ja majoituksessa viivyttiin useampia päiviä, niin nykyään useimmiten viivytään lyhyemmän ajan ja ollaan omatoimisia. Tällä hetkellä Vaihelan ruokapalvelut ovat hyvin rajoitetut, lähinnä aamupalaa on tarjota yöpyjille erikseen tilattuna.

Vaihelan Tilan hostellissa on yhteensä 14 majoituspaikkaa 1–4 hengen huoneissa. Yhteiskäytössä ovat keittiö, takkatupa ja puusauna. Hostellin lisäksi on mökkimajoitusta ja savusaunoja, tosin savusaunat ovat tänä kesänä pienellä käytöllä piharemontin vuoksi.

Oma lukunsa on sosiaalinen media, jonka merkitys maatilamatkailussa on korostunut. Asiakkailla on yhä enemmän tietoa ja kanavia käytettävissä, ja mukana pysyminen on yksi merkittävä tekijä.

– Nettisivut on ja Facebookkia olen yrittänyt opetella päivittämään, kuvia tilan sivuille tulee laitettua välillä lyhyen tekstin kera, summaa Ruohtula.

Ruohtulan mukaan niin sanottu omatoimimatkailu on lisääntynyt. Enää ei odoteta täydellistä palvelua, vaan matkailijat haluavat tehdä asioita itse. Esimerkiksi yhteiskäytössä olevan puusaunan saavat majoittujat lämmittää omatoimisesti ja tarvittaessa autamme. Joillekin vierailijoille se on ollut suuri elämys, kun on saanut itse tehdä tulet, kertoo Ruohtula.

Ruohtula näkee yhteistiloissa parasta olevan yhteisöllisyys ja siitä muodostuvat ystävyys- ja asiakassuhteet. Vaihelassa käy muutama saksalaisperhe jo kolmannessa polvessa. Jokunen pariskunta on ystävystynyt hostellissa tavatessaan toisensa, ja nämä tarinat lämmittävät Ruohtulaa.

– Kyllä nämä tarinat kertovat meille, että täällä viihdytään ja halutaan tulla yhä uudestaan käymään. Se on kenties parasta palautetta, mitä asiakkailta voi saada, pohtii Ruohtula.

Vaihelan Tilan ympärillä on paljon kohteita, joita matkailijat tykkäävät kiertää. Ruohtula kertoo, että useimmat asiakkaat ovat ennen tuloaan käyneet Leivonmäen kansallispuistossa, tai ovat päättäneet käydä siellä vierailunsa aikana.

– Lähistöllä on myös taidekohteita, museoita, kesäkahviloita ja kirpputoreja, joihin on mukava neuvoa tutustumaan. Tai jos majoitus on täynnä, niin neuvoa tai etsiä kysyjälle joku muu majapaikka lähistöltä. Lähiseudun tutustumiskohteista tulee mukavia päivän reissuja, summaa Ruohtula.

Koronakevään positiivisia seurauksia on, että paikallisuuteen ja kotimaisuuteen on pikkuhiljaa herätty suomalaisten keskuudessa. Maaliskuussa tyhjentynyt kevään ja alkukesän varauskalenteri on alkanut täyttymään, ja jälleen uusi vuosikymmen pyörähtää käyntiin.

Jonna Keihäsniemi

Yläkuva: Vaihelan Tilalla on harjoitettu maatilamatkailua jo kuusikymmentä vuotta.

Useimmat vierailijat jättävät puumerkkinsä vieraskirjaan, jota on mukava välillä istua lueskelemaan.

Tagged with →