
Joutsan kirjaston järjestämän perinnepiknikin teemana olivat tänä kesänä nuoruusmuistot. Joutsan vanhan oluttehtaan raunioille kokoontui viime torstaina sateisesta ja viileähköstä säästä huolimatta joukko paikallisperinteestä kiinnostuneita kansalaisia keskustelemaan nuoruusmuistoista joutsalaislähtöisen Kymenlaakson museon tutkijan Elina Pylsy-Kompan johdolla.
Pylsy-Komppa totesi omassa alustuksessaan, että perinteentutkimuksessa nuoruusajan tutkiminen on varsin tuore ilmiö. Perinteisesti on ajateltu, että talonpoikaisyhteisössä ei nuorillakaan ollut vapaa-aikaa työn ulkopuolella, eikä siten myöskään syntynyt erityistä nuorisokulttuuria.
Samaten paikallisperinteen keruussa ei nuorisoperinteeseen ole kiinnitetty erityisemmin huomiota. Esimerkiksi Joutsasta ei ansiokkaista kotiseutujulkaisuista huolimatta löydy juurikaan kuvauksia nuorison toiminnasta, etenkään sotien jälkeiseltä ajalta.
– Nuorilla on kuitenkin aina ollut esimerkiksi oma slanginsa, jolla tuodaan esille, että ei enää olla lapsia, mutta ei vielä aikuisiakaan, totesi Pylsy-Komppa.
Nuorison puheenaiheet ovat vaihdelleet vuosien mittaan. Pylsy-Komppa muisti omasta nuoruudestaan 1990-luvulta, että silloin nuorison keskuudessa Joutsassakin liikkui paljon saatananpalvontaan liittyviä huhuja. Sittemmin tämä aihepiiri on hävinnyt ja uusia juttuja on tullut tilalle.
Yleisesti ottaen perinnejulkaisuissa kerrotut nuorisotarinat ovat yleensä varsin vanhoja ja virallisia. Perinnepiknikillä nousikin esille, että tuleviin kotiseutukirjoihin tai -lehtiin voisi olla hyvä kerätä tarinoita sodan jälkeisen ajan nuorisokulttuurista Joutsassa.
Markku Parkkonen
Kuvassa: Elina Pylsy-Kompan (vas.) johdolla perinneasioista olivat keskustelemassa muun muassa Tapio ja Hilkka Lankia.