Joutsan alueen kiinteistönomistajat ovat saaneet 26.6.2020 päivätyn allekirjoittamattoman kirjeen (saapui 8.7.2020), jossa FCG -Perlacon -niminen konsulttiyhtiö käskee rakennuksen omistajia 21.7.2020 mennessä täyttämään lomakkeen, jolla pitää ilmoittaa kiinteistöllä olevien rakennusten ulkomitat ja pinta-alat (yli 5 neliötä).

Kirjeessä kerrotaan: ”mikäli kiinteistön omistaja kieltäytyy (tarkastus)käynnistä, voidaan kiinteistöllä suorittaa virallinen valvontakäynti, johon sovelletaan kunnan vahvistamaa taksaa.” Kukahan semmoisesta kieltäytyisi!

Kirje kuulostaa velvoittavalta käskyltä. Sitä se ei kuitenkaan ole. Konsultin tiedonantaja Tuija Lilja vastasi asiaa koskevaan kysymykseeni: ”Hei! Kyseinen mittauspyyntö on suositus. Mikäli emme löydä rakennustenne tietoja rekistereistä, niin käymme mittaamassa ne. Jos ette halua mittausta, niin ilmoittakaa siitä.”

Maankäyttö- ja rakennuslaki ei anna kunnalle oikeutta määrätä kiinteistön omistajaa mittaushommiin ryhtymään. Lain 183§:n mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomaisella on oikeus päästä rakennuskohteeseen ja suorittaa siinä tarkastuksia ja tutkimuksia. Niinpä on ilmeistä, että konsultilla on kunnan kanssa tekemäänsä sopimukseen perustuen oikeus käydä mittaamassa rakennukset. Virallista valvontakäyntiä ei löydy teknisen lautakunnan hyväksymästä taksaluettelosta.

Miten homma hoidetaan muualla? Esim. Hattulassa: ”Kaikkien kunnan alueella sijaitsevien, ulkomitoiltaan yli 12 m2:n suuruisten rakennusten pinta-ala ja varustetaso kartoitetaan ja maapohjien pinta-alat ja kaavatiedot tarkistetaan. Projekti aloitetaan tarkistamalla vuonna 2018 ne kiinteistöt, joilla on suurimmat eroavaisuudet vertailussa kunnan rakennusrekisterin ja verottajan kiinteistötietojen välillä. Tulevina vuosina projektia toteutetaan vuosittain päätettävä alue kerrallaan.”

Sikäli kuin muistan oikein, kunta on viime vuosina jo kahdesti käynnistänyt tämän hankkeen. Silloin ei kiinteistönomistajia velvoitettu mittamiehiksi. Nyt uusi konsultti aikoo teettää tämän työn meillä ja kunta aikonee nyt onnistua.

Eikös olisi järkevintä, että konsultti vertaisi ensin kiinteistötietoja kunnan rekisterin ja verottajan rekisterin välillä ja epäselvissä tapauksissa tarvittaessa pyytäisi kiinteistönomistajilta vastaavat vakuutustiedot. Jos vielä epätietoisuutta ilmenisi, konsultin mittamies kävisi kiinteistöllä tarkistuskäynnillä. Voisi olla myös aiheellista antaa omistajille tilaisuus omaehtoiseen kunnan rekisterin täydennysilmoitukseen, mikäli tuntuu siltä, että jokin rakennus on jäänyt rakennustarkastajalle ilmoittamatta? Se olisi kätevintä niin, että kunnan kiinteistörekisterin katselu sallittaisiin kiinteistönomistajille. Tällöin tämä voisi tarkistaa, onko aikojen saatossa jokin rakennus jäänyt jostain syystä rekisteriin panematta.

Kalle Willman
kiinteistön osaomistaja, Joutsa

Puheenvuoro-palstan kirjoitukset ovat Joutsan Seudun lukijoiden mielipidekirjoituksia.