Useimmat kesäleirit on suunnattu lapsille, mutta löytyy leiritarjontaa myös aikuisemmalle väelle. Juhannuksen kynnyksellä Susanna Purojärvi järjesti ravi- ja ratsutallillaan kolmipäiväisen ratsastusleirin aikuisille. Mistään päiväleiristä ei ollut kysymys, vaan leiriläiset myös yöpyivät Purojärven tiluksilla. Vuonna 1994 ensimmäiset ratsastusleirit järjestänyt Purojärvi kertoo, että leiriläisten odotukset ja fiilikset näyttävät olevan samanlaisia riippumatta iästä.

– Olen järjestänyt neljä tai viisi aikuisten leiriä, ja melko samalla rungolla suunnittelen molempien ikäryhmien leirit. Tavoite on tuottaa uusia kokemuksia ja saada leiriläisille lisää oppia, unohtamatta tallin arkirutiineja, toteaa Purojärvi.

Leirin ohjelmaan on kuulunut perusratsastuksen lisäksi muun muassa hevosten uittamista sekä maasto- ja esteratsastusta. Purojärvi haluaa tuoda oman erikoisosaamisensa mukaan ohjelmaan ja niinpä tänäkin vuonna leiriläiset pääsivät valjastus-, ajo- ja raviratsastusharjoituksiin.

– Leiriläiset ovat hyvin eritasoisia ja kokemusta löytyy aloittelijoista konkareihin. Ohjelmassa pyrin löytämään jokaiselle jotakin ja kannustan kaikkia kokeilemaan oman tason mukaan. Toiselle esimerkiksi hevosten uittaminen on ihan tuttua hommaa, ja joku on täällä nähnyt sitä vasta ensimmäistä kertaa, summaa Purojärvi.

Heppailun lisäksi leirillä on syöty hyvin ja vietetty iltaa yhdessä muun muassa uiden ja suppaillen. Myös pieniä pistokokeita on pidetty, toisena iltana kisattiin leikkimielisesti ratsastuskentän reittitietoudesta.

Leiriläiset Elisa Lahtonen, Jaana Parhiala ja Hanna Ruunula ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että aikuisena leireily on yhtä jännittävää kuin lapsena. Leirin alkaessa jännitys kaikkosi ja intoa on riittänyt tiiviin ja monipuolisen ohjelman parissa. Vaikka kaikilla on täysin erilainen kokemus ratsastamisesta, eivät he koe leirillä siitä syntyvän minkäänlaista ongelmaa. Päinvastoin, aloittelijoita kannustetaan entistä enemmän kokeilemaan uusia asioita. Lisäksi porukan samanhenkisyys vain vahvistaa jokaista yksilöä yrittämään parhaansa.

– Mielestäni on tärkeää, että myös aikuisiällä toteutetaan omia unelmia. Minä olen leirillä toteuttamassa juuri yhtä niistä, toteaa ensimmäisellä leirillä sitten rippikoululeirin jälkeen oleva Parhiala.

– Olen viimeksi kymmenen vuotta sitten ylittänyt esteitä, ja niin sitä täällä leirillä taas uskallettiin kokeilla, lisää Lahtonen.

– Ja mä uskalsin kokeilla kärryillä ajamista, summaa Parhiala.

Purojärven mukaan on havaittavissa, että monet heppatytöt palaavat aikuisiällä takaisin harrastuksensa pariin. Jollakin on voinut vierähtää edellisestä kokemuksesta hevosen selässä kymmenen vuotta, mutta sitten syntyy palo takaisin harrastamaan.

Täällä aikuisten leirillä on kolme naista, jotka ovat olleet minun järjestämällä ensimmäisellä lastenleirillä 26 vuotta sitten. Ja vastaavasti näiden naisten jälkikasvua on nyt lasten leireillä, joten onhan tällaisen sukupolvien jatkumon mukava nähdä jatkuvan, naurahtaa Purojärvi.

Jonna Keihäsniemi

Yläkuva: Leiriläiset harjoittelivat yhdessä, kukin oman tasonsa mukaan.

Elisa Lahtosella aktiivisesta ratsastamisesta on vierähtänyt aikaa, mutta paluu hevosen selkään sujui leirillä mukavasti.
Jaana Parhiala oli aikuisiällä ensimmäistä kertaa leirillä leiriläisenä.

Tagged with →