Joutsan ja Luhangan kuntien ympäristötarkastaja Marika Masalin-Weijo kannustaa kuntalaisia hävittämään omilta tonteiltaan haitallisia vieraslajeja. Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, joka on ihmisen toimien vuoksi levinnyt luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle. Vieraslajista saattaa aiheutua haittaa luonnon monimuotoisuudelle tai jopa ihmisten terveydelle.
EU:n vieraslajiluetteloon tai kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvaa vieraslajia ei saa kasvattaa kiinteistöllä. Jos esimerkiksi puutarhaan on istutettu tai sinne on muutoin levinnyt luetteloon kuuluva kasvilaji, omistajan on poistettava istutus ja hävitettävä kasvin osat niin, ettei se pääse lisääntymään. Vastuu vieraslajien hävittämisestä on siis kiinteistön omistajalla.
Masalin-Weijon mukaan Joutsan seutukunnalla yleisimmät vieraslajikasvit kuntaan tulleiden ilmoitusten perusteella ovat jättipalsami (kuvassa yllä), jättiputki, kurtturuusu ja lupiini.
– Alkukesä on hyvää aikaa tehdä torjuntatoimia. Ajatuksena on, että kasvit hävitettäisiin ennen kuin ne alkavat siementää, kertoo Masalin-Weijo.
Masalin-Weijo korostaa, että vieraslajien kasvien osia ei saa laittaa kunnan puutarhajätteen keräykseen vaan ne on joko kompostoitava omalla tontilla tai laitettava sekajätteeseen.
– Annamme asiassa neuvontaa tarpeen mukaan. Kunta myös hävittää omilta alueiltaan vieraslajeja.
Havainnot haitallisista vieraslajeista kannattaa aina ilmoittaa kansalliseen vieraslajiportaaliin nettiosoitteessa vieraslajit.fi. Havainnoista voi ilmoittaa myös oman kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
– Joutsan kunnan asiointipisteestä saa hanskoja ja muovisäkkejä, jos kuntalaiset haluavat talkoilla kitkeä vieraskasvilajeja. Talkoille on oltava kiinteistönomistajan tai -haltijan suostumus. Yhteyshenkilön olisi annettava kuntaan yhteystietonsa ja kerrottava, missä kitkemistä tehdään ja mitä kitketään. Myös muuta apua, esimerkiksi kuljetuksessa ja jätteiden hävittämisessä, kunnalta voi kysyä, mutta sitä annetaan vain resurssien niin salliessa, kertoo Masalin-Weijo.
Markku Parkkonen
Yleisimmät vieraslajit Joutsan seudulla
Jättipalsami
Jättipalsami on yksivuotinen mehevävartinen ruoho. Kasvin lehdet ovat muodoltaan suikeita ja tiheästi hammaslaitaisia. Sillä on suuret, jopa 4 cm kokoiset kaksineuvoiset kukat. Kukinto on pystyssä oleva terttu. Kukat ovat useimmiten vaaleanpunaisia. Suomessa on tavattu useita värimuotoja tummanpunaisista valkoisiin. Kasvin hedelmä on litumainen kota, joka repeää kypsänä herkästi singoten siemenet monien metrien päähän lähiympäristöön.
Kuten nimikin kertoo, jättipalsamiyksilöt voivat olla suuria, jopa yli kolmemetrisiä. Kasvien keskimitta jää kuitenkin yleensä noin 1,5 metriin. Jopa pienet, alle 10 cm korkeat yksilöt kukkivat ja muodostavat siemeniä.
Kurtturuusu
Kurtturuusu on 0,5–1,5 metriä korkeaksi kasvava pensas, joka muodostaa runsaasti juurivesoja. Sen kasvustot levittäytyvät juurivesojen avulla niin laajalle kuin maaperän laatu antaa myöten. Oksat ovat tiheäpiikkisiä. Piikit ovat vaihtelevan kokoisia ja suoria. Ruusun lehdet ovat pinnaltaan uurteisia – lehtien kurttuisuudesta johtuu kasvin nimikin. Kukat ovat kookkaat, vaaleanpunaiset tai joskus valkoiset. Haitallisella perusmuodolla terälehtiä on yleensä viisi. Jos kukat ovat kerrotut (terälehtiä on paljon), kyseessä on todennäköisesti pitemmälle jalostettu lajike, jonka kasvattaminen on sallittua. Kurtturuusun kiulukat ovat keskeltä litistyneet, nauriinmuotoiset.
Jättiputki
Jättiputket ovat hyvin kookkaiksi kasvavia sarjakukkaiskasveja. Niiden kukintovarsi on yleensä 2–3 metriä korkea, mutta voi rehevällä kasvupaikalla yltää jopa 4–5-metriseksi. Varsi on läpimitaltaan jopa 10 cm (kotoisella ukonputkella vain 2–3 cm), karvainen, ja siinä on punaisia laikkuja. Kookkaat liuskoittuneet lehdet voivat kasvaa lehtiruodin kanssa 3 metriä pitkiksi. Kukinta-aika on kesä–elokuussa. Kasvin monihaarainen, kupera kukinto voi olla yli puoli metriä leveä. Kukat ovat valkoisia tai hennon vaaleapunaisia ja yhdessä kasvissa niitä voi olla jopa 80.000.
Kukinnan jälkeen kasvi kuolee. Jättiputket lisääntyvät vain siementen avulla. Jättiputkista on ihmisille myös terveydellistä haittaa. Jättiputkien kasvinesteen reagoidessa auringonvalon kanssa iholle voi syntyä vakavia palovamman kaltaisia, hitaasti parantuvia tai jopa pysyviä iho-oireita. Herkät ihmiset voivat saada hengenahdistusta ja allergisia oireita jo kasvuston lähellä oleskelusta.
Lupiini
Lupiini eli komealupiini on monivuotinen hernekasvi, joka kasvaa noin 1–1,5 metriä korkeaksi. Lupiinin kukinto on terttumainen ja pitkä, ja se voi olla väriltään sininen, violetti, vaaleanpunainen tai valkoinen. Kukinnon väri voi vaihdella myös samassa yksilössä. Lehdet ovat pitkäruotiset ja sormilehdykkäiset. Sen juuristo on voimakkaasti haaroittunut. Juurinystyröiden typpibakteerien avulla kasvi sitoo ilmakehän typpeä käyttöönsä – näin se pystyy kasvamaan hyvinkin vähäravinteisella maalla. Lupiini kukkii kesä–heinäkuussa.
Lähde: vieraslajit.fi
Loading ...
