Kohta et pääse, ellet suorita tietoteknillisiä akrobaattitemppuja verkkopankissasi: paina tuosta, vieritä alaspäin, kirjoita uusi tunnusluku jonka löydät sivun tyhjästä kohdasta jne.
Vähä-älyinen puhelin kelpaa, mutta sen pitää olla vieressä maksaessasi, ja se sanoo piip.
Vuonna kuuskymment`kuus tuli Suomeen laki uus` ja 1800-luvulla se varmaan tiedotettiin selvästi kaikille, mitä nyt ei tapahdu. Yllättäen verkkopankin ruudun täytti iso ilmoitus, josta ei päässyt yli eikä ohi, kun olisin maksanut laskuni. Pankista kerrottiin ennenkuin ehdin sinne läppäri kainalossa nostamaan rähinää, että se on uusi laki. Lisävarmennus tai jotain, mitä aniharva osaa.
Suomen 1,3 miljoonasta eläkeläisestä lähes kaikki kävivät koulunsa ennen kuin tietokone keksittiin, internetistä puhumattakaan. Nuoret nörtit, jotka ovat syntyneet älypuhelin kädessä, ovat pankkien avustuksella ajaneet neljäsosan suomalaisista kuin karjaa veräjälle joka ei aukea. Näes uusi laki vaatii! Ja me kuuliaiset kansalaiset olemme omalla kustannuksellamme käyneet kursseja voidaksemme maksaa omat laskumme.
Uusikin laki voi olla väärä tai laiton sisällöltään. Mitä sanoo syrjintälaki, kansalaisten yhdenvertaisuus lain edessä? Entä onko laillista ikärasismi, joka kodistuu niihin suomalaisiin, jotka nostivat maan jaloilleen sotien jälkeen ja rakensivat hyvinvoinnin jota koko maailma kadehtii?
Kärsivällinen rouva Säästöpankista opasti minua puhelimitse, ja koko toimitus kesti 29 minuuttia. Nyt pääsen tililleni.
Mielestäni pankkien, postin ja rautateiden ei tarvitse tuottaa voittoa, kunhan palvelevat jokaista, testaamatta asiakkaan älykkyyttä.
Haluaisin perustaa sopivalla porukalla yksityisen osuuskassan, johon määräisimme säästömme ja eläkkeemme maksettaviksi.
Päivi Elomaa-Onali
Puheenvuoro-palstan kirjoitukset ovat Joutsan Seudun lukijoiden mielipidekirjoituksia.
Loading ...
