Koronapandemian vuoksi kevään ylioppilaskirjoitukset vietiin läpi normaalia tiukemmalla aikataululla ja perinteiset lakkiaiset on siirretty loppukesään. Yksi kevään uusista ylioppilaista on joutsalainen Lotta Lampinen, joka helpottui saadessaan virallisen tiedon valmistumisestaan.

– Olen iloinen, että saan lakin ja valmistun hyvin poikkeuksellisen kevään päätteeksi. Olosuhteisiin nähden voin vain olla tyytyväinen kirjoitusten tuloksiin, Lampinen tiivistää.

Lampisella oli tarkka lukusuunnitelma, mutta poikkeustilan takia kirjoitusten aikataulua tiivistettiin normaalista kolmesta viikosta kahteen viikkoon. Tilanne oli stressaava, kun ei voinut käydä konkreettisesti koululla tapaamassa opettajia ja kysymässä vinkkejä ja neuvoja, eikä luokkakavereiden kanssa myöskään voinut kokoontua yhdessä lukemaan. Suunnitelmat menivät uusiksi kemian osalta, joka oli Lampisen onneksi hänen ainut reaaliaineensa keväällä.

– Kirjoitin biologian jo syksyllä, ja se kyllä lievensi osaltaan stressiä. Kun tieto kirjoitusten aikataulun tiivistämisestä tuli, oli vain pakko keskittyä täysillä kemian muistiinpanoihin ja unohtaa pienimmät yksityiskohdat. En tiedä miten olisin toiminut, jos olisi ollut enemmän reaaliaineita, Lampinen tuumaa.

Kiristyneen aikataulun lisäksi paineita tuli oman itsensä terveenä pitämisestä. Tiedossa oli, että mikäli yhtään kokee oloaan kipeäksi, ei kirjoituksiin saa tulla. Päivät täyttyivät pelkästä lukemisesta ja aikataulut painoivat päälle. Säännöllinen ulkoilu, herkuttelu ja viestittelyt perheen ja ystävien kanssa auttoivat jaksamaan paineiden alla.

Perinteiset lakkiaiset jäävät toukokuun lopussa viettämättä poikkeustilan vuoksi. Keskustelua on käyty mahdollisuudesta etälakitukseen, mutta mitään ei vielä ole lyöty lukkoon.

– Olisihan se kiva etänä jo toukokuussa, mutta en mä haluaisi sen olevan ainut tilaisuus. Kyllä oikea tilaisuus pitää olla, vaikka sitten joskus myöhemmin. Ehkä perheen kanssa kahvitellaan pienesti, mutta isommat juhlat haluan ehdottomasti järjestää, sitten kun se on turvallisempaa kaikkien kannalta, Lampinen pohtii.

Miltä tuntuu, kun nuoruuden yksi suuri aikakausi päättyy näin poikkeuksellisissa olosuhteissa?

– Onhan se harmillista, kun ei saada urakkaa päätökseen yhdessä. Vuoden alussa suunniteltiin, että kirjoitusten jälkeen tehdään yhdessä kaikkea. Kirjoituspäivinä ei myöskään voinut jäädä fiilistelemään tai juttelemaan muiden kanssa koululle, vaan ohjeistus oli mennä suoraan kotiin. Olihan meillä tietysti penkkarit, mutta silloin ei vielä ollut koulu kokonaan päättynyt, tuumaa Lampinen.

Rankan uurastuksen jatkoksi on vielä edessä pääsykokeet kesäkuussa. Lampinen on hakenut sosiaali- ja terveysalalle ammattikorkeakouluun ja tällä alalla pääsykokeet ovat kaksivaiheiset. Ensin tehdään teoriaosuus verkossa ja toinen kampuksella, mutta sen sisällöstä ei toistaiseksi ole vielä tarkempaa tietoa.

Päällimmäisenä mielessä on helpotus, kun kirjoitukset ovat onnellisesti ohi.

– Kyllä tämä jää mieleen, että koronakeväänä poikkeustilan vallitessa valmistuin ylioppilaaksi, toteaa Lampinen.

Myös toinen tuore ylioppilas, joutsalainen Katri Kuitunen on hyvillä fiiliksillä saaduista arvosanoista. Kuitunen sanoo olevansa helpottunut päästessään asettamiinsa tavoitteisiin poikkeustilan vauhdittaessa aikataulua.

– Tieto kirjoitusten aikaistamisesta aiheutti ensin paniikkia, mutta sitten tajusin, että sehän oli ainut vaihtoehto. Ja tilanne oli sama meille kaikille kokelaille, täsmentää Kuitunen.

Lukemista varten Kuitusella oli viikoittainen tavoitesuunnitelma. Viimeisen viikon aikana piti vain miettiä tarkkaan mihin panostaa. Huoli ei niinkään ollut lukuaikataulun muuttumisesta, vaan isompi huoli oli omasta jaksamisesta.

– Kolme peräkkäistä koetta oli melkoinen urakka, kun kuusi tuntia päivässä istui ja kirjoitti kaiken aiheesta tietämänsä ulos. Kyllä siinä seuraava viikko meni lepäillessä ja palautuessa, Kuitunen naurahtaa.

Stressiä lisäsi myös vertaistuen puuttuminen kirjoitusten jälkeen, kun ohjeistuksena oli suunnata suoraan kirjoituksista kotiin. Kokemukset ja ajatukset on tärkeä päästä purkamaan, mutta tänä keväänä se piti hoitaa kasvotusten sijaan viestitse tai soittamalla luokkatovereille. Tilanteen huomioon ottaen Kuitunen myös ymmärsi ohjeistuksen olleen viisaasti tehty.

Lakkiaisten siirtyminen puolestaan harmittaa Kuitusta, vaikka siihen osasi jo kevään aikana varautua.

– Lakkiaistilaisuus on sellainen minkä kyllä haluaisi kokea, vaikka sitten myöhemmin. Se on uusi elämänvaihe, silloin ikään kuin ovet ovat avoinna kaikelle. Niinpä sitä saattaa olla jo uudessa elämänvaiheessa, kun ne juhlat joskus myöhemmin on mahdollista viettää. Kyllä tilaisuus on kuitenkin tärkeä saada kokea, että saa yhteisen päätöksen luokkakavereiden ja tuttujen opettajien kanssa. Virallisena valmistujaispäivänä ajattelin perheen kesken syödä kakkua ja juhlia sitten isommin, kun se on turvallista, tuumaa Kuitunen.

Kesäkuussa Kuitusella on edessä luokanopettajakoulutuksen pääsykokeet, mikäli todistuksella aukeaa kutsu soveltuvuuskokeeseen. Koronatilanteen vuoksi suoraan todistuksella soveltuvuuskokeseen pääsevien määrä on nostettu 60 prosentista 80 prosenttiin.

– Onnekas tilanne, että poikkeustilasta ja paineista huolimatta kirjoitin hyvät paperit ja voin olla tyytyväinen omaan urakkaan, tiivistää Kuitunen.

Huipputulos äidinkielessä

Tänä keväänä Joutsan lukiossa äidinkielen kirjoittajia oli yhteensä 25, joista kuusi oppilasta eli yli 20% prosenttia kirjoitti laudaturin. Kokonaisuudessaan kokelaista yli puolet sai kiitettävän tai hyvän arvosanan äidinkielessä, kun laudaturien lisäksi eximian kirjoitti neljä ja magnan seitsemän opiskelijaa. Hyvä tulos ylioppilaskirjoituksissa koronan saneleman etäopiskelukevään kruunuksi yllätti iloisesti myös lukion rehtori Arto Juntusen.

– Kyllä nämä kevään kirjoitukset menivät meillä erittäin hyvin. Kokonaisuudessaan meidän kokelaat kirjoittivat yhteensä yli 50 kiitettävää tai hyvää arvosanaa, ja tähän lasketaan laudaturit, eximiat ja magnat. Äidinkielen lisäksi laudatureja tuli pitkässä ja lyhyessä matematiikassa, biologiassa, terveystiedossa ja kemiassa, summaa Juntunen.

Kokeneena rehtorina Juntunen näkee yhdeksi tärkeäksi tekijäksi luokan hyvän yhteishengen.

– Kyllä se ryhmähenki vaikuttaa paljon yksittäisten opiskelijoiden opiskeluun. Mikäli kaikki tukevat ja auttavat toisiaan, kyllä se tsemppaaminen välittyy ja näkyy osaltaan tuloksissa. Vaikutusta varmasti on, vaikkei sitä voida mitenkään mitata, korostaa Juntunen.

Toinen osaltaan vaikuttava tekijä on pienen lukion tarjoama mahdollisuus tukea jokaista opiskelijaa omana yksilönä.

– Meillä kukaan ei häviä massaan, vaan kaikki nähdään yksilöinä. Me huolehdimme opiskelijoistamme, ja pyrimme löytämään jokaiselle parhaan tuen onnistua opiskelussa. Koko työ perustuu opiskelijaan ja koulun maine tulee opiskelijoiden myötä, summaa Juntunen.

Katri Kuitunen on yksi äidinkielessä laudaturin kirjoittaneista kuudesta opiskelijasta Joutsan lukiossa. Kuitunen osaa nimetä kaksi tärkeää tekijää, jotka varmasti osaltaan vaikuttivat huikeaan arvosanamenestykseen äidinkielessä.

– Opiskelussa käytettiin paljon aikaa luku- ja kirjoitustaidon kokeisiin valmistautuen. Kävimme paljon ja laajasti erilaisia materiaaleja läpi. Opetukselle annan erittäin ison arvostuksen, Kuitunen tiivistää.

Toinen tekijä on opettajilta saatu kannustus seurata maailman menoa ja uutisointia.

– Meitä kannustettiin pysymään ajan tasalla täällä ja maailmassa tapahtuvista asioista. Pitää tietää, mitä tapahtuu, Kuitunen kertaa.

Jonna Keihäsniemi

Yläkuva: Kevään ylioppilaat Katri Kuitunen (vas.) ja Lotta Lampinen saavat painaa lakit ylpeinä päähän kolmen vuoden uurastuksen päätteeksi, vaikka perinteiset lakkiaiset päästään viettämään vasta myöhemmin syksyllä.

Alakuva: Lotta Lampinen (vas.) ja Katri Kuitunen ovat tyytyväisiä omaan opinahjoonsa, josta saaduilla eväillä ja opeilla on luottavaista suunnata jatko-opintoihin.