Joutsan, Hartolan, Pertunmaan ja Sysmän kuntien yhteinen Pienten kuntien elinvoimaa -hanke edistää yhteistyötä työllisyyden hoidossa. Hankealueen kunnat muodostavat noin 12.000 asukkaan työssäkäyntialueen kolmen maakunnan reuna-alueella. Jokainen kunta on ydinmaaseutua, väestöä menettäviä ja asukasrakenteeltaan vanhusvoittoisia.

– Alue vaatii erityisiä toimenpiteitä elinvoiman kehittämiseksi ja Pienten kuntien elinvoimaa -hankkeen avulla edistetään yhteistyötä työllisyyden hoidossa. Työvoiman saatavuus ja toisaalta työmahdollisuuksien löytyminen alueelta on merkittävä asia alueen elinvoimaisuuden näkökulmasta. Yhdessä tekemällä ja alueen erityispiirteen huomioiden saadaan myös työllisyyden hoitoon leveämmät hartiat, hankkeen projektipäällikkö Anne Lahikainen-Aho (kuvassa vas.) sanoo.

Ensivaiheessa hankkeessa kartoitettiin alueen hoivatoimijoiden työvoimantarpeita. Näyttää siltä, että hoivahenkilökunnan saatavuudessa on ongelmia jokaisessa hankekunnassa. Työvoimaa kaipaavat niin julkisen kuin yksityisen sektorin toimijat. Työvoiman saatavuutta yritetään ratkaista koulutuksen avulla. Paikallista lähihoitajakoulutusta suunnitellaan Gradian, Salpauksen ja Esedun yhteistyönä. Koulutuksen avulla halutaan madaltaa opiskelukynnystä ja vahvistaa työnantajien yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

– Jotta tämä lähihoitajakoulutus saadaan alueelliseen toteutukseen, se vaatii aivan uudenlaista kolmen maakunnan oppilaitosyhteistyön rakentamista. Kaikki oppilaitokset ja maakuntien TE-hallinnon edustajat lähtivät hienosti mukaan ratkomaan koulutusyhteistyöhön liittyviä esteitä. Olemme kevään aikana luoneet askelmerkit kohti paikallisesti toteutettavaa lähihoitajakoulutusta, kertoo Lahikainen-Aho.

Tavoitteena on, että loppusyksystä 2020 käynnistyy lähihoitajakoulutus parhaimmillaan jopa kahdessa alueellisessa ryhmässä. Koulutuksen ennakkomarkkinointi käynnistyy toukokuussa ja markkinointipanostuksia lisätään kesän aikana.

Muutakin koulutusta on tulossa. Tarkoituksena on järjestää loppuvuodesta yrittäjäkoulutusta paikallisena toteutuksena. Myös yrittäjäinfoja yrittäjyydestä ja kevytyrittäjyydestä kiinnostuneille on luvassa. Tiedotusta sukupolvenvaihdoksista ja yritysmyynneistä toteutetaan hankkeen aikana. 

Hankkeen avulla suunnitellaan ja luodaan alueellinen pienten kuntien digipalvelualusta, joka tuo kootusti nähtäville Hartolan, Joutsan, Pertunmaan ja Sysmän työn, yrittämisen, asumisen ja elämisen mahdollisuuksia. Alustan toteutukseen ja ylläpitoon valikoitui yhteistyökumppaniksi Joutsan Seutu Oy kilpailutuksen avulla.

– On hienoa, että saimme yhteistyökumppaniksemme paikallisen toimijan, jolla riittää pitkäaikaista ja laaja-alaista kokemusta ja näkemystä myös digiaikaiseen aluemarkkinointiin, toteaa Anne Lahikainen-Aho.

– Digialustan kehittäminen yhteistyössä Joutsan Seudun kanssa on käynnistynyt ja tavoitteena on, että kesäkuun 2020 loppuun mennessä voimme hyödyntää alustaa hankkeen toimenpiteiden markkinoinnissa. Tarkoituksena on markkinoida aluetta ulospäin, mutta myös sisäisesti, jotta pienten kuntien yhteistyö vahvistuisi työllisyyden hoidossa.

Hanke työllistää suoraan kokoaikaisesti projektipäällikkönä toimivan Anne Lahikainen-Ahon ja osa-aikaisesti pääasiallisesti viestintää tekevän Kaisa Karlssonin (kuvassa oik.).

Lahikainen-Aho on kokenut kehittämisprojektien vetäjä, jolloin myös ydinmaaseutukuntien haasteet ovat tulleet tutuiksi. Viime vuosina kokemusta on kertynyt myös yrittäjyydestä ja yritysympäristöjen kehittämisestä.

– Kehittäminen osallistavana sidosryhmäyhteistyönä on lähellä sydäntäni ja sitähän tämä hanke juuri parhaimmillaan tarjoaa. On ilo olla mukana luomassa uudenlaista alueellista yhteistyötä, jonka päämääränä on parantaa elinvoiman mahdollisuuksia eri kunnissa.

Osa-aikaisena työtekijänä hankkeessa toimii Kaisa Karlsson.

– Tehtäväni on keskittyä viestintään, mutta häärin mukana muutenkin. Vien viestiä hankkeesta eteenpäin eri tahoille parhaani mukaan. Olen itse kasvanut Pertunmaalla ja paluumuuttaja viiden vuoden takaa, joten pieni paikkakunta on tuttu juttu. Gerontologian taustastani uskon olevan hyötyä lähihoitajakoulutusmallin toteutuksessa.

Markku Parkkonen