Elinvoimainen järvilohi -hanke on edennyt nyt vaiheeseen, jossa poikasia istutetaan järviin. Keskiviikkona ensimmäiset kaksivuotiaat risteytyslohet pulahtivat Päijänteeseen, Suonteeseen ja Puulaan. Mukana oli sekä nevajoki- että tornionjoki-risteytyksiä että puhtaita järvilohia verrokkina.

Mainittuun kolmeen järveen tuli noin 8.000 kalaa, joista Suonteen osuus oli noin 2.000 yksilöä keskipainoltaan satagrammaisia. Lohenpoikaset tuotiin paikalle Paltamosta, ja ne päästettiin vapaaksi Ruorasmäen osakaskunnan rannasta Pertunmaan puolelta. Joukossa oli muutama isompikin yksilö, ja hetken aikaa rannassa pyörittyään virkeät järvilohet poistuivat nopeasti kohti muikku- ja kuoreapajia.

Istutusmäärä oli melko pien, koska puolet lohista oli istutettu jo viime syksynä kaksikesäisinä vakavan vesihomeriskin takia. Tänä keväänä vesihome ei ole vaivannut lohia.

Kaikki lohet on PIT-merkitty yksilöllisellä sirulla. Kaloja seurataan parinkymmenen skannerin voimin. Skannerit on jaettu aktiivisiksi tiedetyille kalastajille.

– Tiedot tallentuvat sitä mukaa, kun niitä saadaan saaliiksi ja skannattua. Parhaassa tapauksessa sama kala saadaan skannattua elävänä useaan kertaan ja saadaan kasvusta hyvää tilastoa. Nyt kalastajien pitäisi malttaa antaa niiden kasvaa rauhassa tämä vuosi, jolloin ne ovat hyvässä pyyntikunnossa seuraavalla kaudella, kertoo toiminnanjohtaja Timo Meronen Keski-Suomen Kalatalouskeskuksesta.

Istutettu kala kasvaa vuoden 2018 merkintätulosten perusteella Suonteessa hyvin, useampikiloisiksi järkäleiksi. Sinä vuonna istutetut järvitaimenet ovat nyt kolme-neljä kiloisia.

Suonteella on 31-54 mm solmuvälien kielto verkkokalastuksessa yli 6 metrin vedessä 1.10.-30.4. Tämä on jo päättynyt, mutta nyt istutusaikaan kalastajien olisi koitettava Merosen mukaan välttää tiukkasilmäisten verkkojen käyttöä selkävesillä. Taimenen alamitta on 50 senttiä ja järvilohen 60 senttiä ja lain mukaan alamittaisen kalan hallussapito on kielletty. Kala on siis laskettava elävänä tai kuolleena takaisin veteen.

– Laillisen kalastuksen yhteydessä saadut hyväkuntoiset poikaset kannattaa laskea viipymättä takaisin veteen ja mikäli niitä alkaa tulla enemmän, keskeyttää kalastus sillä kertaa, neuvoo Meronen.

Myöhemmin keväällä merkitään T-ankkurimerkillä järvitaimenen poikasia Suonteelle. T-ankkurimerkin tiedot toivotaan ilmoitettavan aina Luonnonvarakeskukselle, ja merkkiä ei pidä irroittaa vapautettavasta kalasta. Kalasta riittää arvioitukin paino tai pituus ja sen turhaa käsittelyä kannattaa välttää.

– Olisi kuitenkin tärkeää, että seurantatietoa saadaan koko kasvukauden ajalta. Tietoja käytetään istutusten suunnitteluun, joten on kalastajien etu, että kaikki saadut merkkipalautukset ilmoitetaan. Mitä paremmin istutusten voidaan palautusten perusteella onnistuneen, sitä varmemmin niitä myös jatketaan.

– Suonteella ei ole merkittäviä luontaisia lohikalojen lisääntymisreittejä, joten taimen- ja lohisaaliit ovat istutusten varassa. Suonteen osakaskunnat, kalatalousalue ja yksityiset lahjoittajat mahdollistavat hienot elämykset kalastuksen parissa, sanoo Meronen.

Janne Airaksinen

Yläkuva: Kaksivuotiaat risteytysjärvilohet olivat virkeitä pitkästä matkasta huolimatta, ja lähtivät nopeasti rannasta uimaan kohti Suonteen syvyyksiä.

Tuomo Vääräniemi ajoi tankkiautoa pohjoisesta ja suolsi poikaset putkea pitkin järviin. Musta massa miesten jaloissa on järvilohen poikasista koostuvaa. Vasemmalla tilannetta taltion Esko Kilpinen Ruorasmäen osakaskunnasta.

Toiminnanjohtaja Timo Meronen Keski-Suomen Kalatalouskeskuksesta kertoo, ettei Suonteella ole merkittäviä luontaisia lohikalojen lisääntymisreittejä, joten taimen- ja lohisaaliit ovat istutusten varassa

Katso video istutuksesta: