Joutsan kirjastoissa kirjattiin viime vuonna edellisvuotta enemmän fyysisiä käyntikertoja, mutta sen sijaan lainaajien määrä ja kokonaislainausmäärä vähenivät. Luhangassa suunta oli päinvastainen, sillä siellä fyysiset kirjastokäynnit vähenivät, mutta lainaajia ja lainauskertoja taas kirjattiin edellisvuotta enemmän. Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi äskettäin julkaistuista Suomen yleisten kirjastojen vuoden 2019 tilastoista.

Joutsassa oli vielä viime vuoden alussa neljä kirjaston toimipistettä eli pääkirjasto, Leivonmäen lähikirjasto sekä Mieskonmäen ja Rutalahden lainausasemat. Viimeksi mainittu kuitenkin lopetti toimintansa lokakuussa.

Toimipisteissä kirjattiin vuoden aikana kaikkiaan noin 36.200 käyntiä eli muutaman sata käyntiä edellisvuotta enemmän. Lainoja tehtiin runsaat 51.400, missä oli satakunta kappaletta pudotusta edellisvuoteen. Lainaajien määrä väheni hieman noin 1.500:aan ja oli kunnan asukaslukuun suhteutettuna noin kolmannes siitä.

Fyysisten kirjastokäyntien kasvun ohella myös verkkokäynnit lisääntyivät. Niitä kirjattiin yli 30.000, kun edellisvuonna niitä oli vain noin 20.000. Perinteisten kirjojen lainaus lisääntyi, mutta vain suomenkielisten kirjojen osalta. Erityisesti aikuisten ja lasten kaunokirjat kiinnostivat.

Myös e-kirjojen suosio kasvoi, sillä niitä lainattiin edellisvuoden noin 700 kerran sijaan runsaat 1.100 kertaa. E-kirjoja myös hankittiin kirjastoihin aiempaa enemmän.

Joutsan kirjasto- ja kulttuuritoimen esimies Nina Kuikka näkee Joutsan kirjastojen viime vuodessa niin hyvää kuin huonoakin.

– Ilahduttavinta oli, että nuorten kirjalainat lisääntyivät hieman. Ja harmillisinta oli, että Rutalahden lainausasema jouduttiin sulkemaan. Tällaista toimipaikkojen vähennystä ei onneksi kovin usein tilastoissa nähdä, sanoo Kuikka.

Vaikka kokonaislainaus väheni, hienoa oli Kuikan mukaan kuitenkin se, että vähennys oli lähes huomaamattoman pieni. Kuikka myös huomauttaa, että kun asukkaat kunnassa vähenevät, se vaikuttaa tietysti myös kirjastoon.

– Muuten Joutsan tilastot menevät jotakuinkin samaan suuntaan kuin valtakunnalliset, esimerkiksi e-lainaukset ja aineistot lisääntyivät ja lisääntyvät koko maassa, sanoo Kuikka.

Joutsan kunnalla oli vielä viime vuoden alussa neljä kirjaston toimipistettä eli kuvassa olevan pääkirjaston ohella myös Leivonmäen lähikirjasto sekä Rutalahden ja Mieskonmäen lainausasemat. Syksyllä toimipisteiden määrä putosi Rutalahden lainausasema sulkemisen myötä kolmeen. Kuva: JS Arkisto / Janne Airaksinen

Luhangan pääkirjastossa ja Tammijärven kirjastossa kirjattiin viime vuonna noin 3.300 käyntiä, mikä oli hieman edellisvuotista vähemmän. Lainoja tehtiin noin viisisataa enemmän eli noin 6.600 kappaletta ja lainaajia oli noin 210, missä oli muutaman henkilön lisäys edellisvuoteen. Asukaslukuun nähden lainaajia oli hieman vajaa kolmannes kunnan asukkaista.

Siinä missä fyysiset kirjastokäynnit Luhangassa vähenivät, verkkoasiointi lisääntyi usealla sadalla käynnillä ja käyntejä kirjattiin noin 3.700. Perinteisten kirjojen lainausmäärä kasvoi usealla sadalla ja kyse oli lähes yksinomaan suomenkielisten kirjojen lainaamisen lisääntymisestä. Eniten lainattiin aikuisten ja lasten kaunokirjoja. Myös Luhangassa e-kirjat kiinnostivat aiempaa enemmän.

Luhangan kirjastonhoitaja Satu Suoranta on tyytyväinen viime vuonna tapahtuneeseen lainausmäärän kasvuun. Kasvu selittyy hänen mukaansa muun muassa seutulainojen määrän kasvulla.

– Asiakkaat osaavat itse varata ja tilata seutulainoja, mikä on hieno asia. Ja tämä näkyy lainaustilastoissa. Myöskin muiden Keski-kirjastojen asiakkaiden Luhangan kunnankirjastosta varaamien ja tilaamien seutulainojen määrä kasvoi huomattavasti, sanoo Suoranta.

Häntä ilahduttaa myös e-lainojen lainausten lisääntyminen, samoin perinteisten kirjojen lainauksen lisääntyminen. Se, että fyysisten kirjastokäyntien määrä hieman väheni, on Suorannan mukaan tuttu ilmiö pienessä maalaiskunnan kirjastossa ja Suoranta toivookin, että jatkossa asiakkaat löytäisivät tiensä Luhangan kirjastoihin entistä useammin.

Tarja Kuikka