Luhangan kunnan tilinpäätös vuodelta 2019 on poikkeuksellisen huono. Kunnan tilikauden alijäämä oli peräti 1,3 miljoonaa euroa. Suurimman osan alijäämästä selittää se, että kunta joutui kirjaamaan viime vuodelle kokonaisuudessaan 1,1 miljoonan euron takausvastuun valokuituyhtiö Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n lainasta. Luhangan kunta ottaa takausvastuun maksamiseen pitkäaikaisen talousarviolainan.

Ilman takausvastuita kunta olisi tehnyt viime vuonna noin 200.000 euroa alijäämäisen tuloksen, koska kunnan reilun 57.000 euron vuosikate kattoi vain vajaan neljänneksen kunnan poistoista. Talous ei siis ollut muutenkaan tasapainossa vuonna 2019.

Kunnan verotulot olivat viime vuonna 8,9 prosenttia arvioitua suuremmat ja valtionosuuksissakin oli kasvua budjettiin nähden 2,9 prosenttia.

Merkittäviä kustannusnousuja oli palkka- ja sijaiskustannuksissa, perhepäivähoidossa, hammashuollossa, perusterveydenhuollossa, tietohallinnossa ja erikoissairaanhoidossa. Tuottojen laskuja ilmeni vanhainkodin asiakasmaksuissa ja vanhustentalojen vuokratuloissa.

Luhangan väkiluku oli viime vuoden lopussa 690 ja laski vuoden aikana 17 henkilöllä.

– Positiivista kuitenkin on, että Luhanka on edelleen Keski-Suomen harvoja nettomuuttovoittokuntia. Työllisyyden osalta koko vuoden keskiarvo työttömänä olevasta työvoimasta oli 7,6 prosenttia, totesi kunnanjohtaja Tuomo Kärnä.

Kunta lyhensi vuoden aikana lainojaan 127.366 eurolla. Kunnan investoinnit olivat 54.499 euroa. Kunnan tuloveroprosentti on maakunnan alhaisin 18,5.

Kunnan asuintontteja myytiin vuoden aikana yksi, teollisuustontteja yksi ja asunto-osakkeita yksi.

Merkittävin toiminnallinen muutos Luhangan kunnassa oli talous- ja palkkahallinnon ulkoistus kuluvan vuoden alusta Monetra Keski-Suomi Oy:öön. Siirron seurauksena kunnan henkilöstöstä siirtyi kaksi henkilöä työskentelemään Monetraan. Palkanlaskenta, kirjanpito, talousraportointi, maksuliikenne, tilinpäätös ja taloussuunnittelu siirtyivät Monetran hoidettaviksi.

Kunnanjohtaja Kärnä katsoo, että syyttävät katseet laajakaistahankkeen takausvastuista voi ainakin osittain kääntää myös valtionhallinnon suuntaan. Takausvastuisiin ajautuneet keskisuomalaiskunnat ovat katsoneet, että niillä oli täysi syy uskoa valtion tukevan valokuidun rakentamista laajemmin kuin sittemmin toteutui.

– Laajakaista kaikille -hanke vähensi merkittävästi Luhangan kunnan ja valtion hallinnon välistä luottamusta. Jatkossa se on riskienhallinnallisesti syytä ottaa huomioon päätöksiä tehtäessä, toteaa Kärnä.

Markku Parkkonen

Tagged with →