Joutsalainen Kalle Willman tekee usein oikaisuvaatimuksia kunnan hallinnosta. Nytkin kunnanhallituksessa oli kaksi Willmanin oikaisuvaatimusta käsittelyssä, ja molemmat niistä hylättiin. Perusteluissa käydään läpi aina tarkemmin kunnan päätöksenteon lakipohjaa ja prosesseja.

Kunta otti maaliskuussa käyttöön kunnan häiriötilanteiden ja poikkeusolojen johtosäännön. Tähän prosessiin liittyen Willman vaatii oikaisuvaatimuksessaan, että päätös on kumottava otsikoltaan harhaanjohtavana, perusteiltaan pätemättömänä, valmiuslain ja kuntalain sekä hallintosäännön vastaisena sekä virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.

Kunnanhallituksen viisiosaisen vastauksen mukaan jo päätöspykälän otsikossa on ollut selvästi kerrottuna, että käsiteltävä asia koskee Joutsan kunnan häiriötilanteiden ja poikkeusolojen johtosääntöä. Sen käyttöönotto ei kunnanhallituksen mukaan edellytä valtionvallan määräystä, vaan syynä voi olla myös paikallisesti vaikuttava häiriötilanne.

Tämä kerrotaan kunnan laatimassa häiriötilanteiden ja poikkeusolojen johtosäännön 5 §:ssä näin: Tämä erityistoimivalta otetaan käyttöön Joutsan kunnassa häiriötilanteissa ja tarvittaessa valtioneuvoston määrittelemissä poikkeusoloissa. Erityistoimivallan käyttöön ottamisesta päättää kunnanhallitus tai kiireellisessä tapauksessa kunnanjohtaja häiriötilanteiden aikaisessa kunnan johtoryhmässä, johon osallistuu vähintään kolme johtoryhmän jäsentä. Erityistoimivallan käyttämisen lakkaamisesta päättää kunnanhallitus.

Valmiustoimikunnan todetaan olevan yleisessä käytössä oleva termi ja päätöksessä on mainittu toimikunnan jäsenet. Johtoryhmää perustellaan sillä, että kunnanhallitus ei perustu johtoryhmään, vaan kyseessä on operatiivinen ryhmä. Johtoryhmän jäsenet ovat mainittuna päätöksessä ja yleisesti johtoryhmän jäsenet ovat kunnan verkkosivuilla nähtävissä. Joukko on kunnanjohtajan johtamistyön apu ja osa kunnan operatiivista toimintaa. Kunnanjohtajalla on oikeus valita johtoryhmänsä jäsenet.

Oikaisuvaatimus ei erittele esteellisyysperustetta kunnanjohtajan toiminnasta. Kyseessä on virkatehtävään tapahtuma muutos, joka ei vaikuta kunnanjohtajan henkilökohtaiseen etuun tai hyötyyn. Vastaava tilanne syntyy esimerkiksi hallintosääntöä uudistaessa, jolloin kunnan virkamiehet eivät ole esteellisiä asian käsittelyssä, joten esteellisyysperustetta ei synny tässä tapauksessa.

Oikaisuvaatimuksella haetaan muutosta käsiteltävään asiaan. Oikaisuvaatimuksessa ei voi tehdä esitystä asiaan, jota päätös ei koske.

Toinen oikaisuvaatimus koskee kunnanjohtaja Harri Nissisen tekemää seutuopiston tuntitilausta 6.4. perusteluina poikkeusolojen johtosäännön mukainen päätös. Wilman pitää perustelua mitättömänä, koska maan hallitus ja eduskunta eivät olleet aktivoineet valmiuslain 108 pykälää, jolloin kuntalakia ja kunnan hallintosääntöä olisi pitänyt noudattaa. Päätösvalta asiassa olisi ollut hyvinvointi- ja sivistyslautakunnalla ja hyvinvointi- ja sivistysjohtajalla.

Kunnanhallitus hylkäsi oikaisuvaatimuksen käyttäen osaksi samoja perusteluja kuin yllä mainitussakin tapauksessa. Lisäksi kuntalain 143§ mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman, varsinkin tapauksissa, joissa täytäntöönpanon peruuntuessa ei valituksen menestyessä aiheudu suurta vahinkoa.

Hallintosäännön mukaan Puulan seutuopiston resurssista päättää kunnanhallitus. Seutuopiston talousarvio on hyväksytty Joutsan valtuustossa joulukuussa 2019 osana kunnan talousarviota ja tuntitilaus ei ole tässä merkityksessä hankinta, sillä sitä ei tuota ulkopuolinen taho ja määräraha on talousarviossa varattu. Tuntitilaus on opiston osalta edellisvuosien tasoa noudatteleva. Seutuopiston tulevan lukuvuoden suunnittelun kannalta päätös asiasta tulee tehdä ajoissa.

Janne Airaksinen

Tagged with →