Keski-Suomen Syöpäyhdistys on kouluttanut Joutsaan ryhmän saattohoidon tukihenkilöitä ja jatkossa tavoitteena kouluttaa lisää. Nämä vapaaehtoiset ovat tukena syöpään sairastuneelle elämän loppuvaiheessa niin sairaalassa, palvelutaloissa kuin kotonakin.

Vapaaehtoisten ryhmä ovat nyt valmiina käytettäväksi, ja he haluavat sitä varten levittää tietoa tästä tukimuodosta. Palvelukotien ja terveyskeskuksen osastoilla tukihenkilöt ovat jo olleetkin tuttu näky viikoittain ja tarpeen mukaan muulloinkin.
Tukihenkilöt menisivät mielellään myös kotiin, eli ajatuksella, että vietäisiin tukea sinne missä se sairastunut ja hänen läheisensä ovat.
Tällä artikkelilla vapaaehtoiset tukihenkilöt haluavat näkyvyyttä ja levittää tietoutta siitä, että heidän tukensa, keskusteluapunsa ja olkapäänsä mihin nojata, ovat käytettävissä.
– Tarjoamme tukea etenkin siihen vaiheeseen, kun sairaus kroonistuu tai ollaan siellä elämän loppuvaiheessa. Syöpäsairaus on hyvin hoidettavissa nykyään, mutta kuten tiedämme, ihmisiä myös kuolee syöpään, kertoo ryhmää vetävä neuvontahoitaja Riitta-Liisa Sallinen K-S Syöpäyhdistyksestä Jyväskylästä.
Tukihenkilöt toimivat kuuntelijana, seurana, tukena jakamassa kokemuksen ja antamassa toivoa.
– Keskeinen viesti on, että kyllä tästä selvitään. Keskustelut ovat luottamuksellisia, joten asiat, joista puhutaan, jäävät potilaan tai läheisten ja tukihenkilön välisiksi, painottaa Sallinen.
Tukihenkilö on vierellä kulkija, joka toimii tukena ja turvana asiakkaan toiveiden mukaisesti tuoden virikkeitä arjen elämästä. Omaiselle tukihenkilö voi antaa mahdollisuuden tarpeellisen lepotaukoon tai tarjota keskustelukumppanin, jonka kanssa käydä läpi tunteitaan. Tapaaminen voidaan sopia hoitolaitokseen, kotiin tai yhdistyksen tiloihin.
– Emme ole vielä saaneet pyyntöjä kotiin, mutta juuri sinne haluaisimme viedä tukeamme.
Vapaaehtoinen tukihenkilö ei korvaa ammattilaisten työtä eikä läheisten tukea, vaan täydentää sitä. He eivät ole läsnä sairaanhoitajina, joten potilaan varsinaisesta hoidosta vastaa jokin terveydenhuollon organisaatio.
Keski-Suomen syöpäyhdistykseltä ja sen paikallisosastoilta saa tukea syöpään sairastumisen kaikessa vaiheissa, alusta ihan loppuun asti. Joutsan ryhmä koostuu vertaistukihenkilöistä, eli heistä, jotka ovat itsekin sairastaneet syöpää, sekä saattohoidon tukihenkilöistä. Viimeksi mainituilla ei välttämättä ole itsellä ollut syöpäsairautta, mutta heidät on koulutettu tukemaan syöpäsairastunutta tai läheistä. Selkein ero on, että vertaistukihenkilö on mukana jo sairauden alkuvaiheessa.
Syöpäyhdistyksen toiminta on ollut paljon Jyväskylä-keskeistä, mutta viime vuosina toimintaa viety myös maakuntaan, ja tämä on ollut myös paikallisten tahtotila. Joutsassa on pidetty koulutusta vertaistukihenkilöiden toiminnasta sekä saattohoidon tiimoilta, ja viimeisimpänä on koulutettu kuusi henkilöä saattohoidon vapaaehtoisiksi tukihenkilöiksi.
Yhteyden näihin vapaaehtoisiin saa Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen kautta, ja toki voi ottaa henkilöihin suoraankin yhteyttä. Toiminnan järkevän organisoinnin kannalta on kuitenkin parasta, että Syöpäyhdistys koordinoi käyntejä.
Tuula Lahtela on yksi koulutetuista vertaistukihenkilöistä. Hän innostui mukaan toimintaan pari vuotta sitten. Lahtelan motiivi oli itse koettu sairaus 14 vuotta sitten.
– Olin silloin ihan hukassa sen asian kanssa, minulla ei ollut ketään kelle olisin soittanut tai jutellut tai saanut jonkinlaista sympatiaa ja ymmärrystä. Tai sympatiaa sain, mutta en sellaiselta henkilöltä, joka olisi itse kokenut saman. Kun silloin sitä itse kaipasin, niin on hyvä, että nyt voin itse antaa tukea sellaista tarvitsevalle syöpään sairastuneelle, kertoo Lahtela.
Tukihenkilöt ymmärtävät myös sairastuneen läheisen keskustelutarpeen tilanteesta. Syöpäsairaus ja etenkin sen mahdollinen eteneminen saattohoitovaiheeseen koskettaa laajasti koko perhettä. Silloin on hyväksi jakaa tuntemuksiaan tukihenkilölle.
– Nyt korona-aikana kasvokkain tapahtuvat tukikontaktit ovat tauolla, mutta puhelimen ja myös videopuheluiden avulla on mahdollista saada keskustelutukea. Koulutettu tukihenkilö on tavoitettavissa keskustelukaveriksi ja tukijaksi tiistaisin ja torstaisin kelo 11–13. Tavoitteena on, ettei ketään jätettäisi yksin. Apu saa ottamalla yhteyttä K-S Syöpäyhdistykseen, kertoo Sallinen.
Janne Airaksinen
Yläkuva: Nämä henkilöt ovat koulutettuja saattohoidon tukihenkilöitä (tukih.), vertaistukihenkilöitä tai toimintaa organisoivia ihmisiä Joutsassa. Oikealta lukien seisomassa Pirkko Kiviö (tukih.), neuvontahoitaja Riitta-Liisa Sallinen Keski-Suomen Syöpäyhdistys, Tarja Toivonen (tukih.), Riikka Kuosma (tukih.), Aila Taavitsainen (tukih.), Aarre Talja (tukih.) ja Leena Makkonen (tukih.). Istumassa vas. hoitaja Suvi Ahola Joutsan Palvelukodilta (organisoi tukihenkilöiden toimintaa Palvelukodissa), Anna Pussinen ja Tuula Lahtela. Kaksi viimeksi mainittua ovat vertaistukihenkilöitä.