Maatamme on viime viikkoina puhuttanut suuresti kasvo- ja hengityssuojaimiin liittyvät puutteet. Niitä tarvitaan suuria määriä koronaviruspotilaiden hoitoon varautumisessa, ja niiden kertakäyttöisen luonteen vuoksi kappalemääristä puhutaan miljoonaluokassa. Ulkomailta niitä ei tahdo saada kuin tipottain ja kalliilla, ja toisaalta kotimaista valmistusta ollaan vasta aloittamassa.

Rusin suunnalla asuva Mikko Mönkölä otti paikallislehteen yhteyttä ehdottaen erästä ratkaisua suojainpuutteeseen. Nimittäin Suomessa on ollut voimassa jo kymmeniä vuosia velvoite rakentaa väestönsuoja tietyn kokoisiin tiloihin. Ja väestönsuojan varusteisiin kuuluu suojanaamari ja siihen kierrettävä suodatin. Mönkölä ehdottaakin, että jos oikein hätä tulee, niin hoitohenkilökunta voisi tilapäisesti turvautua näihin väestönsuojanaamareihin.

Hän tietää mistä puhuu, sillä Mönkölä oli koko työuransa ajan väestönsuojelutuotteita valmistavien yritysten palveluksessa, ensiksi Temet Oy:ssä ja sittemmin Symor Oy:n. Nyt hän on eläkkeellä, mutta ollessaan vielä työelämässä, yksinomaan Mönkölän kautta on Suomen eri väestönsuojiin toimitettu useamman tuhatta suojanaamaria.

– Suomessa on varmaankin kymmeniä tuhansia väestönsuojia, ja jokaisessa niissä on niin sanottu väestönsuojelulaatikko. Laatikosta löytyy kaiken muuan materiaalin lisäksi näitä suojanaamareita. Että jos ei mitään muita hengityssuojaimia löydy, niin ne voisi ottaa käyttöön, vinkkaa Mönkölä.

Esimerkiksi Joutsan terveyskeskuksessa pitäisi olla jossain väestönsuojan sopukassa laatikko, jossa tulisi olla kuusi suojanaamaria. Väestönsuojien rakentaminen on ollut jo kauan lakisääteistä hommaa, ja sama koskee niiden varustelua.

Koska väestönsuojia on rakennettu jo kauan maassamme, niin osassa voi olla hyvinkin vanhentunutta varustusta. Oikein vanhojen suodattimien käyttö tuskin on järkevää. Osassa on kuitenkin myös uutta tai ainakin uudehkoa välineistöä.

Mönkölä rakensi Rusiin talon itselleen vuonna 2007. Koska hän oli ollut alalla ja taloa rakennettaessa perustuksia piti louhia, niin saman tien Mönkölä rakensi sinne kaikki kriteerit täyttävän väestönsuojan alakerrokseen. Sen varusteisiin kuuluvat muun muassa ilmastointilaite, varavoima ja tuo mainittu laatikko. Kohtuullisen uutena laatikosta löytyy kaksi täysin käyttökelpoista naamaria ja vielä pakkausmuoveissa olevat suodattimet.

– Näitä tällaisia uudenmallisiakin on monessa paikkaa. Ja tämä on niin järeää tekoa, että varmasti kestää vaikka desinfioimisen, toteaa Mönkölä.

Joutsan Seutu otti tästä aiheesta yhteyttä erääseen pelastusalan ammattilaiseen. Häneltä saatujen tietojen mukaan periaatteessa väestönsuojanaamareita voisi käyttää koronapotilaan hoitotyössä, teoriassa.

Käytännössä niiden raskaan puoleinen hengitysvastus hoitotyön aikana, huolto ja uusittavien suodattimien hinta rajoittaisivat niiden käytön yksittäisiin tilanteisiin ja vain lyhyeksi aikaa. Tällainen voisi olla vaikka hätätapaus, jossa tiedetään, että potilas on koronainfektoitunut, eikä mitään muita suojaimia olisi saatavilla.

– Ei suuressa mittakaavassa, mutta hätätapauksen luonteisissa yksittäisissä tilanteista niitä voisi käyttää. Maailmalta löytyy kuvia, missä ambulanssihenkilökunta käyttää hätätapauksissa paineilmalaitteita raskaine happipulloineen, kun mitään muuta ei ole käsillä, kertoo haastateltu pelastusalan ammattilainen.

 Janne Airaksinen

Yläkuva: Mikko Mönkölä Rusin suunnalta on tehnyt elämäntyönsä väestönsuojeluun liittyvän tuotannon parissa.

Moderni suojanaamari ja siihen kuuluva suodatin lähikuvassa.

Tällainen väestönsuojeluvarusteita sisältävä laatikko pitäisi löytyä jokaisesta väestönsuojasta.

VSS-laatikko avattuna. Suojanaamarit ovat etualan harmaissa koteloissa.