Joutsan Karimäki oli viikonloppuna hetken julkisuudessa ainakin lintubongareiden keskuudessa. Mika Niiniahon talon pihassa nimittäin piti taukoa sepelrastas kesken muuttomatkaansa pohjoista kohti.

Tieto tämän harvinaisen linnun oleilusta Karimäessä oli pantu Tiira-järjestelmään, joka on kaikille avoin kaikille avoin lintutietopalvelu. Sepelrastas on ilmeisesti sen verran poikkeuksellinen näky, että informaatio sen olemassaolosta Joutsassa sai lintubongarit liikkeelle. Viikonlopun aikana Karimäessä näkyi niin lauantaina kuin sunnuntaina noin pari tusinaa lintuharrastajaa varustettuina kiikareillaan sekä pitkän objektiivin kameroillaan. Eivätkä he olleet ensimmäiset lintuharrastajat, mutta ehkä kuitenkin se runsaslukuisin aalto.

– Se oli ainakin 12 päivää pihassani ja sen ympäristössä, ja ensimmäinen havainto siitä on jo ennen pääsiäistä. Pistin rastaalle ruokaa tarjolle ja hyvin näytti yllätysvieraalle maistuvan. Lintubongareita on tosiaan ollut paljon liikkeellä, ja pihaani ei olekaan koskaan aikaisemmin näin paljon kuvattu, kertoo Niiniaho hymyillen.

Helsinkiläiset Olli ja Sanni Kostiainen olivat Karimäessä lauantaina kaksi tuntia etsimässä havaintoa sepelrastaasta. Kumpikin tunnustautui intohimoiseksi lintuharrastajaksi, ja etenkin Sanni Kostiainen kertoi pitävänsä lintujen valokuvauksesta.

– Tulimme tänne Sysmän mökiltä, ja kyllä tämän ajan turhemminkin voisi viettää. Sepelrastas on kiinnostava laji, jonka olen nähnyt vain kerran aikaisemmin, kertoo Olli Kostiainen.

Parin tunnin sitkeä päivystäminen Karimäessä ja Niiniahon talon pihan tuntumassa palkitsi Kostiaiset, kun sepelrastas poseerasi heille kylliksi, mistä on todisteena oheinen hyvin onnistunut valokuva.

Internetin Suomen lintuatlaksen sekä LuontoPortin mukaan sepelrastas on vuoristoseutujen laji, jota esiintyy laikuittaisesti Euroopassa sekä Keski-Aasiassa. Suomessa sepelrastas pesii harvalukuisena Tunturi-lapissa, joskus erittäin harvoin myös Metsä-Lapin tuntureilla ja jyrkänteillä. Sepelrastaan pesimäympäristöä ovat puuttomat tai korkeintaan harvakseltaan tunturikoivua kasvavat tunturien rinteet, jyrkänteet ja kurut. Suomen kannasta valtaosa pesii Käsivarren tunturialueella.

Sepelrastas muistuttaa mustarastasta, mutta on hieman hoikempi, pitkäkaulaisempi ja kapeasiipisempi. Koiraan puku on lähes musta (läheltä erottuu vaaleaa suomukuviointia) lukuun ottamatta rinnan valkoista puolikuunmuotoista laikkua ja siipisulkien sekä siiven peitinhöyhenten vaaleita hopeanvärisiä reunuksia. Naaras on yleisväriltään tumman mustanruskea, höyhenpuvun suomukuviointi on selvempää ja rinnan sepelkuvio on himmeämpi.

Sepelrastas on maassamme niin harvalukuinen rauhoitettu pesimälaji, ettei sen pitkäaikaisia mahdollisia kannanmuutoksia tunneta kunnolla. 1950-luvulla pesimäkannan kooksi arvioitiin noin 20 paria ja 1990-luvun lopulla 100–200 paria. Kannanarvioiden takana oleva havaintomäärien kasvu saattaa johtua enimmäkseen retkeilyn lisääntymisestä lajille sopivilla alueilla. Pienen populaatiokoon johdosta sepelrastas on määritelty maamme uusimmassa eliölajien uhanalaisuusarvioinnissa vaarantuneeksi vuonna 2010. Suomen pesimäkannaksi on arvioitu 50–150 paria.

Lintua nähdään vähälukuisena kevät- ja syysmuuttajana erityisesti läntisessä Suomessa. Se on pääosin yömuuttaja. Syysmuutto tapahtuu syys-marraskuussa, kevätmuutto huhti-toukokuussa. Talvehtii Välimeren maissa. Ravintona ovat selkärangattomat eläimet, marjat ja siemenet. Ääni on voimakas maiskutus ”dsek dsek”, laulussa kolme kirkasta huiluääntä, joita seuraa punakylkimäinen viserrys.

Maanantaina sepelrastasta ei enää näkynyt. Liekö saanut kyllikseen julkisuudesta ja rasvavarastot täytettyä, joten vahva oletus on, että harvinainen lintuvieras matkaa parhaillaan kohti pohjoista. Niiniaho on joka tapauksessa luvannut järjestää tankkauksen sepelrastaille seuraavanakin keväänä.

Janne Airaksinen

Lähde linnun tietoihin: Suomen lintuatlas ja LuontoPortti

Yläkuva: Sepelrastas. Kuva Olli Kostiainen.

Lintuharrastajat Sanni Kostiainen ja Olli Kostiainen etsivät sepelrastasta Karimäessä parin tunnin ajan, ja lopulta odotus palkittiin.

Tagged with →